Venäläisten maalivahtien taistossa Sergei Bobrovski pesi virkaveljensä Andrei Vasilevskin mennen tullen. Olisiko Lightningin päävalmentaja Jon Cooperin kannattanut nykäistä mainion runkosarjan torjunut Louis Domingue jossain vaiheessa uuniin? Tuo kysymys jää vastausta vaille.
Lisäksi Lightningin runkosarjan voimakkain ase, kiekollinen peli, jäi Blue Jacketsin paineistuksen alla pahemman kerran piippuun. Ja kun sinitakit kiekon saivat, he pelasivat suunnanmuutospeliään rohkeasti ja tehokkaasti.
- Enemmän kuin mitään muuta olen pettynyt, Cooper sanoi.
- Pitää muistaa, että pudotuspeleihin ei pääse yhtään huonoa joukkuetta, hän sai lisätyksi.
Cooper näki taatusti sen, minkä kaikki muutkin, eikä lähtenyt tosiasioita kiistämään.
- Emme vain löytäneet omaa peliämme missään vaiheessa näinä kuutena huhtikuun päivänä, hän totesi.
[Lue ottelusarjan TBL-CBJ kaikki jutut täältä]
Juuri Cooper kantaa vastuun siitä, miksi näin pääsi käymään. Se hänen on myös selvitettävä, mikäli mielii tehtävässään jatkaa.
- Oletimme menevämme pitkälle, mutta emme päässeet mihinkään. Vuonna 2015 kukaan ei odottanut meiltä mitään, mutta menimme pitkälle. Pudotuspeleissä menestyminen vuosi toisensa jälkeen on erittäin vaikeaa tässä liigassa, Cooper pyöritteli.
Tampa oli runkosarjassa ajoittain häkellyttävän ylivoimainen ja varmisti Itäisen konferenssin piikkipaikan jo hyvissä ajoin ennen runkosarjan loppua. Se on tunnetusti hankala tilanne, vaikka ei katastrofin syyksi kelpaakaan.
- Tuollainen runkosarja on yhtä aikaa kirous ja siunaus. Runkosarjan loppusuoralla ei ole paineita, mutta toisaalta pelasimme pitkään merkityksettömiä otteluita. Mutta eihän se tietenkään mikään selitys ole, Cooper lausui.