Markkanen sai yllättäen Oilersin torjuntavastuun 16 vuotta sitten

Antti Raannan ei alun perin ollut tarkoitus vartioida Carolina Hurricanesin maalia tämän kevään pudotuspeleissä. Mutta hänestä tuli vastuunkantaja, kun ykkösmaalivahti Frederik Andersen loukkaantui.

Jussi Markkanen tietää omasta kokemuksestaan, mitä yllättävä kutsu maalille ja työssä onnistuminen vaatii. Ykkösmaalivahdin takana pitää olla koko ajan valmiina.
- Carolinan kaltainen tilanne kertoo myös siitä, kuinka hyviä maalivahdit NHL:ssä ovat. Ville Husso oli samassa tilanteessa St. Louisissa. Hyviä maalivahteja on paljon, mutta paikkoja vain yksi joka joukkueessa. Taustalla olijoiden pitää olla valmiina, jos mahdollisuus aukeaa toisen epäonnistumisen tai loukkaantumisen kautta, Markkanen pohti NHL.com/fi:n haastattelussa.
Markkanen pelasi Edmonton Oilersissa kaudella 2005-06, jolloin seura eteni edellisen kerran Läntisen konferenssin finaaleihin ja edelleen Stanley Cupin finaaleihin, joissa Markkanen sai näytönpaikan ykkösmaalivahti Dwayne Rolosonin loukkaannuttua.
Mutta palataanpa vielä hetkeksi Carolinaan, jossa valmistaudutaan kohtaamaan New York Rangers toisen pudotuspelikierroksen seiskapelissä. Voittajaa odottaa Itäisen konferenssin finaalisarja, häviäjää kesäloma. Idän finaaleihin on jo selviytynyt Tampa Bay Lightning.
- Antti on käyttänyt mahdollisuutensa tosi hienosti ja ollut playoffien parhaita maalivahteja. Se vaatii kylmäpäisyyttä. Pitää osata ymmärtää, miten ainutlaatuisessa paikassa pääsee olemaan, ja elää siinä hetkessä sekä nauttia siitä, Markkanen osasi sanoa.

Katsomosta finaalisarjan vastuunkantajaksi
Markkanen on nykyisin SaiPan osaomistaja sekä toimitusjohtaja ja kiekkoisä, sillä poika Juho on ammattilaisuransa alussa - maalivahtina. Mutta mitä tapahtuikaan 16 vuotta sitten?
Hurricanes isännöi Stanley Cup -finaalien ensimmäistä ottelua, ja Oilersin maalilla oli Roloson. Oilers oli jo pitkään pelannut niin, että Roloson kantaa ykkösmaalivahtina torjuntavastuun ja hänen kakkosmaalivahtinaan ovat vuorotellen Markkanen ja Ty Conklin. Finaalisarjan avauksessa oli Markkasen vuoro istua katsomossa.
Roloson loukkaantui viisi minuuttia ennen ottelun loppua, ja Markkanen alkoi pukea kopissa varusteita ylleen, sillä ottelu näytti menevän jatkoajalle. Pukeminen jäi kuitenkin kesken, sillä Hurricanes iski voittomaalin ihan viime hetkillä.
Ykkösmaalivahdin loukkaantuminen oli sen verran paha, että hänen pelinsä päättyivät siihen, ja Markkanen oli Oilersin maalilla sarjan loput kuusi ottelua. Hurricanes otti mestaruuden otteluvoitoin 4-3, ja Markkanen myöntää jääkiekkouransa upeimman kokemuksen päättyneen kaikkien aikojen suurimpaan pettymykseen. Tappio kirveli niin pahasti, että vasta viime vuoden kesällä hän näki finaalisarjan seiskapelin ensimmäisen kerran, kun televisiossa näytettiin vanhoja finaalisarjoja. Ja kyllä, kaikki ottelun tilanteet olivat edelleen hyvin selkeinä mielessä.

• Siihen pettymykseen kiteytyi koko kahden kuukauden pudotuspelimatka. Miten monen asian pitää mennä oikein ja miten monessa kohdassa asioiden pitää sujua hyvin. Pettymys ja tyhjä olo tulee siitä, kun tietää, että tilaisuus on ainutkertainen. Kovin helpolla ei tule toista kertaa.
  Mutta oli kesäkuun 2006 finaalisarjassa jotain hyvääkin. Markkanen saattoi olla ylpeä itsestään, että pystyi pitkän tauon jälkeen pelaamaan omaa parasta peliään.
  - Pääsin tosi nopeasti peliin kiinni ja pystyin pelaamaan voitosta. Se oli ehkä eniten henkisen kapasiteetin mittari, että oli valmis hyppäämään sellaiseen paikkaan ja keskittymään vaan oleelliseen.
  Oilers hyvin erilainen joukkue nyt kuin 16 vuotta sitten
  Oilers aloittaa tiistaina ensimmäisen lännen finaalisarjansa 16 vuoteen. Vastassa on Colorado Avalanche. Markkasen mielestä pitkä tauko kertoo siitä, kuinka hyviä parhaat joukkueet ovat ja kuinka vaikeaa on edetä konferenssin, saati sitten Stanley Cupin finaaleihin.
  - Ensinnäkin vain 16 joukkuetta pääsee playoffeihin. Jo se on kova saavutus, sillä jatkosta putoaa tosi kovia joukkueita. Kilpailu on äärimmäisen kovaa.
  Markkanen vertailee, että vuoden 2006 ja tämän kauden Oilers ovat hyvin erilaisia joukkueita. Hän pelasi joukkueessa, joka oli enemmänkin neljän sylinterin joukkue. Kärki ei ollut niin terävä kuin tämän päivän joukkueessa, mutta sitten taas ratkaisijoita löytyi laajalla rintamalla ja duunariosastolta ihan uusia ratkaisijoita pudotuspeleissä.
  - Fernando Pisani teki pudotuspeleissä 14 maalia, vain neljä vähemmän kuin koko runkosarjan aikana. Tällaisia hienoja tarinoita ja pelaajia tarvitaan aina voittavassa joukkueessa.
  Markkanen seuraa NHL-joukkueista kaikkein tarkimmin luonnollisesti Oilersia, mutta tietää kyllä muutenkin mitä liigassa tapahtuu. Hän pohtii, että Oilers ja Avalanche ovat jo vuosia tehneet tuloaan runkosarjassa ja maksaneet oppirahojaan.
  - Nuo joukkueet ovat oppineet, että se jääkiekko, mitä ne ovat runkosarjassa menestyksekkäästi pelanneet, ei kuitenkaan riitä pudotuspeleissä. Pitää löytää jotain muuta, että playoffeissa tulee menestystä. Maple Leafs ja Panthers maksoivat niitä oppirahoja vielä tänä vuonnakin.
  Miten kävisi, jos Oilers ja Hurricanes kohtaisivat tänä vuonna Stanley Cup -finaaleissa? Markkanen naurahtaa ja sanoo, että sitä on täysin mahdotonta veikata.
  - Jos kysyt kenen puolella olisin, niin varmasti Oilersin. Mutta kun vertaa noita kahta joukkuetta, niin molemmilla on huippupelaajia. Ei pysty sanomaan, kumpi olisi ennakkosuosikki. Tullaan taas siihen hetkeen, jossa joukkueen parhaitten pelaajien pitää olla parhaita pelaajia. Kun on tiukka paikka, he erottuvat hyvistä pelaajista.
  Maalivahti ei yksin pärjää McDavidille
  Markkanen listaa Oilersin kapteenin Connor McDavidin maailman parhaaksi pelaajaksi, ties kuinka monetta vuotta peräkkäin. Perustelu on lyhyt: McDavid tekee kaiken vähän nopeammin kuin muut.
  - Hän tekee samat asiat vähän nopeammassa vauhdissa, on äärimmäisen nopea reagoimaan, nopea luistimilla ja nopea käsistä. Maalivahti ei ole täysin aseeton häntä vastaan, mutta jos tekee pienenkin virheliikkeen, niin on menossa väärään suuntaan.
  Markkanen jatkaa, että maalivahti tarvitsee kenttäpelaajilta apua McDavidin pysäyttämiseksi.
  - Sillä tavalla pystytään eliminoimaan joitain hänen liikkeitään pois. Kun hän ei pääse maalipaikkoihin ihan vapaana vaan vähän ahdistettuna, niin homma helpottuu kummasti.
  McDavid ei suinkaan ole Oilersin ainoa ase, sillä Leon Draisaitl takonut yhtä paljon tehopisteitä.

• Mutta Oilers tarvitsee vähän apuja Jesse Puljujärveltä ja muilta, jos käy niin, että vastustaja saa McDavidin ja Draisaitlin kuriin. Vielä ei ole tarvittu kauheasti apuja, kun he ovat tehneet yli kahta pinnaa per peli.
  Entäs sitten Markkaselle rakkain pelipaikka eli tolppien väli. Oilersissa torjuntavastuu on ollut Mike Smithin harteilla, ja Mikko Koskinen on kutsuttu hädän tullen apuun.
  - Paljon on puhuttu siitä, että Oilersin maalivahtipeli ei riitä, mutta on se ainakin toistaiseksi riittänyt. Joukkue on pystynyt tekemään enemmän maaleja kuin vastustaja, Markkanen huomauttaa ja valmistautuu aikaisiin aamuheräämisiin seuraamaan Oilersin ja Avalanchen kohtaamisia.
  Loppukesällä ehtii sitten nukkua ja toivon mukaan juhlia Suomessa Stanley Cup -kannun kanssa. Mieluisin mestari olisi tietysti Oilers, mutta Markkanen on ilman muuta iloinen kenen tahansa suomalaismestarin tai -mestareiden puolesta. Hän kun tietää, kuinka paljon Stanley Cupin voittaminen vaatii.