Skip to main content

Joona Luoto kulki omaa tietään Winnipegiin

Nuori suomalaishyökkääjä etenee päivä kerrallaan kohti pysyvää paikkaa Jetsin kokoonpanossa

Teksti Varpu Sihvonen @NHL_fi / vapaa toimittaja, NHL.com/fi

NHL.com/fi välittää pelaajien ja kiekkomaailman kiehtovimpien persoonien ajatuksia pelistä ja kaukalon ulkopuolisesta elämästä joka torstai kauden 2019-20 runkosarjan aikana. Tällä kertaa mietteitään meille kertoo Winnipeg Jetsin organisaatiossa pelaava hyökkääjä Joona Luoto.

Joona Luoto, 22, lähti meneillään olevaan ensimmäiseen Pohjois-Amerikan-kauteensa tutkailemaan, kuten hän itse sanoo. Tavoitteita oli vaikea määritellä, kun ei oikein tiennyt, mihin lähti.

 

[Lisää aiheesta: Pudotuspelejä tavoitteleva Blackhawks tarvitsee Määtän kokemusta]

 

- Sitä toivoin, että pääsisin pelaamaan isossa roolissa AHL:ssä, näyttämään osaamistani ja kehittämään itseäni. Halusin pelata hyvin AHL:ssä, mutta sitten marraskuun alkupuolella tulikin kutsu Jetsiin, hän muistelee.

Luodon komennus Jetsissä oli 16 ottelun mittainen ja päättyi tammikuun alussa. Hän palasi takaisin Manitoba Moosen kokoonpanoon, jossa on pelannut 12 ottelua tehoin 0+3.

- Ylhäällä pelatut ottelut ylittivät tämän kauden odotukset. Tosi hienoa, että pääsin kokeilemaan. Nyt täytyy vaan kehittää itseään päivä päivältä ja tavoitella vielä korkeampia minuutteja, hän pohtii kauden jatkoa.

Ensi kaudeksi Luodolla onkin sitten jo selkeät tavoitteet: vakituinen paikka Jetsin kokoonpanossa ja itsensä kehittäminen entistä kokonaisvaltaisemmaksi pelaajaksi.

Video: WPG-CGY: Luodon taidokas ohjaus

Tässä viisi kysymystä Joona Luodolle:

Sinua ei ole varattu NHL:ään, mutta olit syksyllä 2018 New York Islandersin leirillä. Millainen kokemus se oli?
- Halusin mennä vähän katsomaan, että minkälaista peli on Pohjois-Amerikassa ja minkälaisia pelaajia täällä on. Tavoite ei ehkä ollut niinkään pelipaikan saaminen vaan se, että tietäisin kuinka kaukana pelipaikka on, ja minkälaisia pelaajia sekä pelitapoja täällä on. Menin vähän tutkailemaan, että minkälaista peli on muualla kuin Tampereella.

Solmit viime kesänä Jetsin kanssa kolmen vuoden tulokassopimuksen. Millä mielellä lähdit Winnipegin leirille?
- Olihan se jo vähän erilaista, kun oli NHL-sopimuksen statuksella mukana siellä leirillä. Lähdin sinne sillä mielellä, että nyt täytyy näyttää ja jättää hyvä ja positiivinen vaikutelma valmennukseen ja koko henkilökuntaan.

Aloitit kauden farmijoukkueessa, mutta sitten sait pari kuukautta kestäneen NHL-komennuksen. Kuinka AHL valmisti sinua pelaamaan Jetsissä?
- Siitä oli paljon hyötyä. Sain pelata hyviä minuutteja ja paljon alivoimaa, juuri sitä roolia, missä näen itseni. AHL on opettanut, kuinka vauhdikasta peli on Pohjois-Amerikassa ja kuinka paljon nopeammin täytyy pelata kuin Suomessa. Mutta paljon on vielä opittavaa, ja matka on kesken. On ollut hyvä huomata, ettei Lempäälän poika ole hirveän kaukana terävimmästä kärjestä. Se on ollut hieno huomata, ja siitä saa lisää virtaa omaan tekemiseen. En lähtenyt muuttamaan peliäni Jetsissäkään. Olen aina pelannut omaa peliäni, missä sitten olenkaan ollut. Jetsiin oli helppo tulla mukaan, kun syötöt tulivat lapaan. Ei tarvinnut paljon miettiä, että mitä tekee. Kunhan vain hoiti oman roolinsa kunnolla. Siellä on kokeneita ja hyviä pelaajia, se helpotti omaa pelaamista.

Oletko pienestä asti unelmoinut NHL:stä?
- Ihan pienenä highlightseja katsellessa unelmoin, että jos joskus itsekin olisin siellä. Mutta olen vähän sellainen kaveri, että menen päivän kerrallaan enkä hirveästi katso eteenpäin. Olen treenannut päivän kerrallaan niin kovaa kuin pystyn ja katsonut, mihin se vie. Ihan hyvin se on vienyt eteenpäin, nyt sen tajuaa.

Oliko sinulla nuorena idolia tai pelaajaa, jonka kaltaiseksi haluaisit kehittyä? Entä keitä suomalaispelaajia seuraat?
- Olen aina ollut enemmän oman tien kulkija. Turha lähteä kopioimaan muita pelaajia, yritän vain olla paras versio omasta itsestäni. Mutta olen tietysti seurannut joitakin pelaajia. Henrik Haapala on myös Lempäälästä, ja häntä olen seurannut paljon, vaikka me ei olla millään lailla samanlaisia pelaajia. Tapparassa pelattiin Sebastian Revon kanssa, ja hänenkin tekemisiään olen seurannut. Me ollaan ehkä vähän samantyylisiä jätkiä, ja hänen kanssaan oli mukava tehdä hommia. Patesta (Patrik Laine) oli Winnipegissä iso apu. Häneltä tuli paljon vinkkejä. Se oli suurenmoinen apu, kun ei tarvinnut olla yksin. Sanat eivät riitä kiittämään siitä, miten paljon hän auttoi minua.

Katso lisää

NHL käyttää evästeitä, majakoita ja muita vastaavia verkkopalvelimia tietojen keräämiseen. Vierailemalla NHL:n sivustoilla tai käyttämällä muita verkkopalveluja hyväksyt niiden käytön. Lue lisää niiden käytöstä ja yksityissyyssuojasta täältä: Privacy Policy, Terms of Service sekä Cookie Policy.