Leijonat selätti viimein MM-kotikisojen kirouksen

Jääkiekko nauttii Suomessa lajina poikkeuksellisen suurta kansansuosiota. Kun MM-kisat pelataan Suomessa, ovat menestysodotukset aina suuret.

Tänä vuonna odotukset Leijonien ympärillä olivat jopa poikkeuksellisen isot, kun Suomella oli jo alla helmikuussa voitettu olympiakulta, vuoden 2019 MM-kulta ja viime vuonna Latviassa saavutettu MM-hopea. Nyt Suomi ei lähtenyt kotikisoihin kilpailemaan mitalista, vaan se oli yksi suurimmista mestarisuosikeista.
Suomi kesti tämän painekattilan ja kaatoi sunnuntaina finaalissa Kanadan trillerimäisten vaiheiden jälkeen jatkoerässä lukemin 4-3.
- Tämä on uskomatonta. Vielä ei voi edes käsittää, mitä tässä tapahtui. Ehkä jossain kohtaa kesää siihen havahtuu. Kolme kuukautta ja kaksi kultamitalia. Se on uskomatonta, Leijonien päävalmentaja Jukka Jalonen fiilisteli IIHF:lle kultamitali kaulassaan sunnuntai-iltana.
Kokosimme kymmenen poimintaa MM-turnauksesta:
1. Suomi pystyi harvinaiseen mestaruuteen isäntämaana
Aiemmissa kotikisoissaan vuosina 1965, 1974, 1982, 1991, 1997 ja 2003 sekä Ruotsin kanssa jaetuissa kisoissa vuosina 2012 ja 2013 Suomi ylsi parhaimmillaan neljänneksi. Nyt vuonna 2022 Leijonat pystyi ottamaan ensimmäisen MM-mitalin kotikisoissa, ja se oli heti kultainen.
Vain muutaman kerran lajin historiassa isäntämaan joukkue on päässyt juhlimaan maailmanmestaruutta kotikisoissaan. Ruotsi voitti Suomen kanssa jaetuissa kisoissa vuonna 2013 MM-kultaa, mutta viimeksi yksin turnausjärjestäjänä toiminut maa voitti kultaa vuonna 1986, kun Neuvostoliitto voitti kotikisansa Moskovassa. Ensimmäisenä tähän pystyi Tshekkoslovakia vuonna 1947.
2. Leijonat menestynyt erinomaisesti kansainvälisissä kaukaloissa
NHL:ssä on pelannut tällä kaudella poikkeuksellisen paljon suomalaispelaajia huippujoukkueiden avainrooleissa, mutta lisäksi Suomi on pystynyt niittämään menestystä myös kansainvälisissä kaukaloissa. MM-kullan lisäksi tähän vuoteen on mahtunut jo olympiakulta, jonka Leijonat voitti Pekingissä helmikuussa. Samana vuonna MM-kultaa ja olympiakultaa on pystynyt nappaamaan viimeksi Ruotsi vuonna 2006.

Tänä vuonna alle 18-vuotiaiden maajoukkue nappasi pronssia huhtikuussa ikäryhmän MM-kisoissa Saksassa. Alle 20-vuotiaiden MM-mitalien kohtalo ratkeaa vasta syksymmällä, sillä koronatilanteen vuoksi vuodenvaihteessa jo aloitetut kisat peruttiin.
3. Kone jyskyttää samalla tavalla turnauksesta toiseen
Päävalmentaja Jukka Jalosen johdolla Leijoniin on luotu ennennäkemättömän toimiva ja voittava pelisysteemi. Kurinalaisesti viisikkona pelaava Leijonat oli myös turnauksen toiseksi paras ylivoimajoukkue (36,46 %) ja alivoimalla (94,44 %) täysin omassa luokassaan.
Suomen peli ei nojaa vain huippuyksilöihin, vaan myös pelitapaan, jota kaikki toteuttavat. Kun tähän lisätään laadukkaat maalivahdit, on se mahdollistanut sen, että kukaan ei ole kaatanut Leijonia varsinaisella peliajalla viimeksi pelatuissa 29 kansainvälisen arvoturnauksen ottelussa.
4. Jalonen nousi viimeistään nyt turnausvalmentajien eliittiin
Jukka Jalonen nauttii tällä hetkellä suurta luottamusta Leijonissa. Ensimmäistä kertaa vuonna 2008 Suomen päävalmentajaksi noussut Jalonen nappasi jo uransa kolmannen maailmanmestaruuden. Hän on ollut voittamassa MM-kultaa vuosina 2011, 2019 ja 2022. Lisäksi häneltä löytyy olympiakulta ja alle 20-vuotiaiden maailmanmestaruus.

Hän on kuitenkin päässyt johtamaan Suomen vain kertaalleen turnaukseen, jossa kaikki pelaajat olivat käytettävissä (Vancouverin olympialaiset 2010). Tällä haavaa Jalosen sopimus jatkuu kevään 2023 MM-kisoihin saakka, mutta aika näyttää, tuleeko Jaloselle vielä tilaisuus peluuttaa Suomen NHL-huippuja.
5. Suomalainen kiekkokulttuuri on valmis menestymään
Keskustelu Leijonien ympärillä on muuttunut menestysvuosien aikana paljon. Menestystä osataan odottaa ja vaatia entiseen tapaan, mutta yksittäiset tappiot eivät nouse enää katastrofeiksi ja asiat osataan laittaa kontekstiin.
Tänä vuonna Suomi juhli maailmanmestaruutta, josta osattiin iloita turuilla ja toreilla, mutta viime vuoden MM-hopeakin otettiin vastaan pääsääntöisesti hyvänä saavutuksena. Suomi ja suomalainen kiekkokulttuuri on nykyään valmis menestymään.
6. Filppula nousi kolmen kullan kerhoon
Leijonien kapteeni Valtteri Filppula nousi sunnuntaina ensimmäisenä Suomalaisena "kolmen kullan kerhoon". Hän nosteli Stanley Cupia Detroit Red Wingsissä vuonna 2008, jonka jatkoksi hän voitti helmikuussa olympiakultaa ja nyt kotikisoissa MM-kultaa.

Edellisenä pelaajana kerhoon liittyi Kanadan Jay Bouwmeester voitettuaan Stanley Cupin vuonna 2019 St. Louis Bluesissa. Filppula on kerhon 30. jäsen.
7. Olkinuora torjui huipputurnauksen
Olympialaisissa maalivahti Jussi Olkinuora joutui koronaeristyksiin turnauksen alla ja pelasi lopulta vain yhden ottelun, kun torjuntavastuuta kantoi Harri Säteri. MM-kisoissa roolit vaihtuivat, kun ykkösveskarina turnaukseen lähtenyt Säteri loukkaantui ja Olkinuora hyppäsi ykkösvaihtoehdoksi.

Tulevaksi kaudeksi Sveitsin liigaan siirtyvä Olkinuora pelasi huipputurnauksen, ja hänet palkittiin turnauksen arvokkaimpana pelaajana ja parhaana maalivahtina. Hänen päästettyjen maalien ottelukohtainen keskiarvonsa oli vain 1,11 ja torjuntaprosentti erinomainen 94,8. Nollapelejä kertyi neljä ja voittoja kahdeksan.
8. Kari Jalonen valmensi Tshekin pitkästä aikaa mitaleille
Tshekin päävalmentajaksi alkuvuodesta siirtynyt Kari Jalonen palautti tshekkiläiset mitalikantaan ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen. Turnaus ei ollut pelkästään ruusuilla tanssimista, mutta lopulta Tshekki onnistui kaatamaan Yhdysvallat värikkäässä pronssipelissä lukemin 8-4. Tämä lupaa hyvää tshekkikiekon tuleville vuosille.
9. Suomi kisaisäntänä myös ensi vuonna
Leijonat pääsee puolustamaan tuoretta maailmanmestaruuttaan Tampereella myös ensi vuonna, kun Suomi ja Latvia järjestävät MM-kisat yhdessä. Tampereella pelataan Suomen alkulohko, kaksi puolivälierää ja mitalipelit. Isännyydestä päätettiin MM-kisojen aikana uudelleen, kun Venäjän ensi vuoden kisaisännyys mitätöitiin IIHF:n päätöksellä.
10. Varausikäisten slovakkien esiinmarssi
Slovakia pisti Suomen puolivälierässä ahtaalle, mutta taipui lopulta lukemin 4-2. Slovakian joukkueessa nähtiin kuitenkin tulevan kesän NHL Draftin kannalta MM-turnauksen mielenkiintoisemmat nimet, kun varaustilaisuuden kärkikymmenikköön arvioidut Juraj Slafkovsky ja Simon Nemec edustivat maata isoissa rooleissa. TPS:ssä menneellä kaudella pelannut Slafkovsky kirjautti MM-turnauksessa kahdeksassa pelissä tehot 3+6=9 ja HK Nitrassa Slovakiassa pelannut puolustaja Nemec puolestaan 1+5=6.

Kärkipään varaukset ovat slovakialaisittain harvinaista herkkua, sillä 13 viime vuoden aikana slovakeista vain Marko Dano on kelvannut NHL Draftissa ensimmäisellä kierroksella (2013). Slovakiassa kiekkotunnelin päässä näkyy siis hieman valoa, ja ensimmäinen positiivinen signaali tuli helmikuussa, kun Slovakia otti olympialaisissa historiansa ensimmäisen jääkiekon olympiamitalin, joka oli pronssinen. Kymmenen vuotta sitten Slovakia selvisi MM-finaaliin saakka, mutta sittemmin maa ei ole päässyt puolivälieriä pidemmälle.