Jari Kurrin taival raakileesta NHL-legendaksi

Kun kiekko putosi jäähän Centennial Classic -ulkoilmaottelussa 1. tammikuuta 2017, koko vuoden kestävät NHL:n 100-vuotisjuhlallisuudet alkoivat. Vuonna 1917 perustetun liigan värikkääseen historiaan mahtuu tuhansia tarinoita ja satoja lajin soihtua kantaneita legendoja.
NHL.com/FI kertoo lauantaisin kiehtovia tarinoita vuosisadan varrelta. Tässä juttusarjassa esittelemme NHL:n suomalaisia sankareita. Tällä kertaa sinivalkoinen sankarimme on viisinkertainen Stanley Cup -voittaja Jari Kurri.

Edmonton Oilers varasi Jari Kurrin kesällä 1980, mutta muutto Kanadaan ei ollut nuorelle miehelle itsestäänselvyys.
- Mietin pitkään, että olenko liian raakile lähtemään, koska ei ollut paljon kokemusta eikä tarpeeksi kovia A-maajoukkuetason pelejä alla. Tuntui, että tarvitsin vielä kovia miesten pelejä alle, Kurri muistelee NHL.com/FI:n haastattelussa.
NHL-maailma oli 20-vuotiaalle Kurrille täysin tuntematon, koska joukkueita ja otteluja ei pystynyt seuraamaan samalla tavalla kuin nykyisin. Tieto oli lähinnä vanhojen pelaajien suusta kuultuja tarinoita.
Oilers odotti lähtöpäätöstä kuumeisesti ja tivasi vastausta, mutta Kurri mietti tulevaisuuttaan varauskesän lopulle asti. Lopulta hän uskalsi lähteä matkaan, koska myös Matti Hagman oli lähdössä ja Risto Siltanen oli Oilersin kokoonpanossa.
- Sitä kautta tuli tunne, että uskallan lähteä. Laskin sen varaan, että suomalaisilta tulee apua, ja siitä se lopullinen päätös varmaan syntyi. Ajattelin, että mennään nyt vuodeksi. Ainahan sieltä pääsee pois, hän kertoo, kuinka suomalaisen kiekkolegendan ura alkoi.
Vähän kauemmin kuin vuosi siinä sitten meni. Kurrin NHL-ura alkoi Oilersissa kaudella 1980-81 ja päättyi kauteen 1997-98 Colorado Avalanchessa. Siihen väliin mahtuvat vuodet Los Angeles Kingsissä, New York Rangersissa sekä Anaheim Ducksissa. Hän on ensimmäinen suomalainen Stanley Cup -voittaja, ja Edmontonissa kertyi kaikkiaan viisi sormusta (1984, 1985, 1987, 1988 ja 1990). Hän on myös ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa Hockey Hall of Fameen valittu suomalaispelaaja (2001).
NHL:n kaikkien aikojen sadan parhaan pelaajan joukkoon valittu Kurri pelasi 1 251 runkosarjan ottelua tehoin 601+797=1 398. Hän sai herrasmiespelaajan Lady Byng Trophyn vuonna 1985 ja oli seuraavana vuonna liigan paras maalintekijä (68), mutta siihen aikaan ei vielä jaettu parhaalle maalintekijälle annettavaa Maurice "Rocket" Richard Trophya.
Mutta oliko suomalaispelaajan helppo sopeutua NHL-kaukaloon? Kurri sanoo, että joku toinen olisi ehkä parempi kommentoimaan hänen sopeutumistaan, mutta hän itse muistaa NHL-uransa alun niin, että pelillisesti se ei vienyt kauaa.
- Kova taistelu se kuitenkin oli, sillä ensimmäisellä harjoitusleirillä oli 70 kaveria. Kyllä sen sai nahoissaan tuntea, että aika paljon testattiin ja siinä sai vähän ylimääräistä iskua. Mutta luonto ei antanut periksi. Menin omalla tavallani eteenpäin, Kurri kertoo ja jatkaa, että joukkueeseen pääseminen tarkoitti sitä, että täytyy olla jonkinlainen apu joukkueelle ja näyttää ansainneensa paikkansa.
Vei kuitenkin aikansa ennen kuin Kurri pääsi pelaamaan tutkaparinsa Wayne Gretzkyn rinnalle.

• Marraskuussa meidät lyötiin yhteen, kun oli tappioputki alla ja moni kaveri oli käynyt kokeilemassa sitä paikkaa. Yleisestikin (GM ja valmentaja Glen) Sather oli jo sanonut, että Gretzkylle haetaan maalintekijää siihen vierelle.
  Kurrin mielestä hänen ja Gretzkyn hyvään yhteispeliin ei liity mitään salaisuutta. Kyse oli vain siitä, että kahden pelaajan ajatukset sekä tapa pelata ja lukea toisiaan osuivat yhteen.
  - Hän (Gretzky) oli todella positiivinen ja kannusti koko ajan. Olimme molemmat nuoria, mutta eurooppalaiselle tuki oli tosi tärkeää. Eurooppalainen kyllä kuuli, jos tuli huono peli tai pitkä maaliton jakso.
  Tähtikaksikko viihtyi yhdessä myös vapaa-ajalla. Kurri kehuu Gretzkyä hauskaksi ja iloiseksi seuraihmiseksi, joka halusi aina, että hänen ympärillään on ystäviä tai pelikavereita, vähän kai turvallisuudenkin takia.
  - Hän joutui koville nuoresta iästä lähtien ja on vieläkin median sekä kuuluisuutensa takia kovilla. Hänellä ei ollut helppoa siihen aikaan, Kurri muistaa.
  Kurri ja Gretzky ovat edelleen yhteydessä silloin tällöin, samoin yhteys on säilynyt moniin muihinkin senaikaisiin Oilers-pelaajiin. Kurrin mielestä se kertoo paljon seurasta ja pelaajien yhteishengestä.
  Kurrin muuttokuormassa on vuosikymmenien ajan pysynyt kiekko, jolla hän iski ensimmäisen NHL-osumansa. Hän ei muista varmasti, oliko se hänen kahdeksas tai yhdeksäs ottelunsa, eikä maalin syntykuviokaan ole ihan tarkasti mielessä. Paikka oli kuitenkin New Yorkin Long Island.
  - Olen kuullut tarinoita siitä maalista. Eräs tarina on, että Hakki (Hagman) sen syötti. Kulmasta tuli syöttö kaarien väliin, ja muistaakseni siitä se lähti. Näin minulle on kerrottu, ja näin minä jatkan tätä tarinaa, hän nauraa.
  Tulokaskaudellaan Kurri keräsi pelaamissaan 75 ottelussa yhteensä 32+43=75 tehopistettä.
  Kurri on monta kertaa joutunut vastaamaan kysymykseen, onko joku viidestä mestaruudesta hänelle rakkaampi kuin muut. Hän on aina todennut, ettei eurooppalaisena voinut kuvitella, miten iso juttu mestaruus on ja mitä kaikkea se tuo tullessaan. Siksi ensimmäinen mestaruus nousee erityisasemaan. Kanadassa kasvaneille joukkuekavereille kaikki mestaruuden tuoma myllerrys ei tullut yllätyksenä.
  - Joukkue, fanit ja kaupunki olivat kaikki yhtä perhettä. Se oli aivan uskomaton juttu, ja sitä on vaikea selittää, se pitää kokea ja nähdä. Se ei unohdu ikinä. Sitten kun tuli toinen ja kolmas mestaruus, niin silloin tiesi mitä se tuo tullessaan. Sillä tavalla mestaruudet ovat erilaisia.
  Kurri pelasi upean uran NHL:ssä ja sai lähestulkoon kaiken haluamansa. Hän tunnustaa erään asian kuitenkin harmittavan edelleen: hänen edustamansa Kings hävisi Montreal Canadiensille vuoden 1993 Stanley Cup -finaalisarjan voitoin 1-4.

• Jääkiekko oli niin uutta Kaliforniassa silloin Gretzkyn Los Angelesiin myynnin jälkeen. Olisin halunnut kokea mestaruuden silloin. Nythän jääkiekko on aivan eri asemassa Kaliforniassa.
  Kurri valittiin Hockey Hall of Fameen vuonna 2001, ja hän sanoo sen valinnan koskettavan aika kovaa. Se on arvostuksen osoitus henkilökohtaiselle uralle, eikä sitä korkeampaa kunnianosoitusta ole.
  - Se on kova juttu senkin takia, kun tietää kuinka paljon pelaajia siinä sarjassa on pelannut ja tehnyt pitkiä ja hienoja uria.
  Kurri seuraa edelleen NHL:n tapahtumia sen mukaan, kuinka työ KHL:ssä pelaavan Jokereiden GM:nä sallii. Hänestä on hienoa nähdä, kuinka liigassa on tapahtunut iso muutos. Parikymppiset kaverit luottavat itseensä ja ovat ottaneet ohjat käsiinsä. Mikä parasta, nuorten johtajien joukossa on myös suomalaisia.
  Mutta aikansa kutakin. Kurri ei ikävöi NHL:ää, sillä hän sai pelata pitkän uran ja ehti jo tovin aikaa valmistautua viimeiseen otteluunsa. Lopettamisen jälkeen oli helpottunut olo; oli sellainen tunne, että tämä on tässä, ja nyt on hyvä siirtyä muualle. Päätös oli kypsynyt pikkuhiljaa, eikä se ollut vaikea. Peliminuutit olivat laskeneet, ja ylipäätään oli sellainen tunne, että sisäinen palo on hiipumassa.
  Raakileena itseään pitänyt nuori mies oli kypsynyt NHL-legendaksi.