Kotkaniemi lähtee Koivun jalanjäljille

NHL:n varaustilaisuudessa ei mikään ole varmaa ennen kuin pelaajan nimi on kuulutettu lavalta. Siihen asti kaikki on spekulaatiota, vaikka monena kesänä ykkösvaraus onkin ollut julkinen salaisuus jo pitkään.
Sen jälkeen kaikki onkin hyvin paljon auki. Montreal Canadiensin kolmannella vuorolla varaama Jesperi Kotkaniemi ei ollut vielä talvella lähelläkään kolmatta sijaa vuoden 2018 varaustilaisuuden ennakkorankkauksissa, mutta niin vain porilainen kiipesi kauden mittaan listoilla huimasti päätyen lopulta Canadiensin organisaatioon juuri tuolla kolmannella varausvuorolla.

Nuorukaisen ensimmäiset ajatukset olivat luonnollisesti onnea hehkuvia ja pöllämystyneitä.
- Kyllä se veti sanattomaksi. Siitä vain lavaa kohti lähdettiin ja mietittiin, että onpa hieno juttu. En oikein vieläkään ymmärrä tätä. Ehkä parin viikon päästä ymmärrän tämän, hän jutteli varauksen jälkeisessä lehdistön tentissä.
Kotkaniemi on hyvä osoitus siitä, että pieni varausnumero on yhdistelmä pelaajan itsensä hienoa osaamista ja sitä, että hänen osaamisensa yhdistyy varaavan seuran tarpeisiin. Sen, mitä juuri Canadiens aikoi tehdä kolmannella varausvuorollaan, oli yleisesti ajateltu olevan todella reilusti hämärän peitossa, ja sen uumoiltiin vaikuttavan pitkälle koko ensimmäisen kierroksen tapahtumiin.
Lisää aiheesta: [Kotkaniemi varattiin Montreal Canadiensiin]
Vahvat spekulaatiot veivät pitkään Rasmus Dahlinia ensimmäisenä varaavan Buffalo Sabresin riveihin ja Andrei Svetshnikovia toisena varaavaan Carolina Hurricanesiin. On vaikeaa arvioida, olisivatko Kotkaniemen jälkeen varatut pelaajat Brady Tkachuk ja Barrett Hayton jotenkin mitattavissa olevilla argumenteilla absoluuttisesti parempia pelaajia kuin hän, mutta Canadiens tarvitsi osaamista juuri keskikaistalleen ja sai sitä.

• Kuulin, että he (Canadiens) etsivät sentteriä. Minulla oli pieni odotus siitä, että he voisivat minut ottaa. Todella hieno juttu, että he päätyivät ottamaan minut. Olen iloinen siitä, Kotkaniemi sanoi.
  - Meillä on vahva sentteriosasto vuosiksi eteenpäin, totesi Canadiensin GM Marc Bergevin.
  Kotkaniemi pelasi päättyneellä kaudella Ässien Liiga-joukkueessa 57 ottelua ja teki niissä 10 maalia ja 29 tehopistettä. Onnistunut kausi, joka vei hänet myös alle 18-vuotiaiden MM-kisoihin voittamaan kultaa Suomen paidassa, nosti hänet lopulta näin korkealle varaussijalle.
  - Jos joukkue pelaa hyvin, niin yksilötkin erottuvat. Tämä on monen asian summa, nuori mies pyöritteli sanojaan.
  Kotkaniemi on Aki Bergin, Olli Jokisen, Kari Lehtosen, Aleksander Barkovin, Patrik Laineen ja Miro Heiskasen jälkeen seitsemäs suomalainen, joka varataan kolmen kärjessä. Samalla hän on Barkovin jälkeen viiteen vuoteen ensimmäinen suomalainen keskushyökkääjä, joka varataan näin korkealla.

Koska Canadiens varasi ja halusi hänet nimenomaan sentterinä, pitää Kotkaniemen tehdä jatkossa pelipaikan muutos toiseen suuntaan kuin esimerkiksi Mikael Granlundin, joka on viime kausien aikana tehnyt Minnesota Wildissa kovaa jälkeä laitahyökkääjän paikalta.
- Pelin ymmärtäminen ja viisaus pelissä auttavat minua pärjäämään. Olen iso kaveri, ja sitä katsotaan täällä ilmeisesti hyvällä. Pitää olla vahva pelaaja, ja se auttaa. Viisaus ja vahvuus on aika hyvä yhdistelmä. Toivotaan, että sillä pötkitään pitkälle, Kotkaniemi sanoi.
- Tällä hetkellä tykkään katsoa Aleksander Barkovia. Olen samanhenkinen pelaaja kuin hän. Tykkään seurata hänen otteitaan.
Keskushyökkääjän paikka on myös pelaajan itsensä mielestä se paikka, jolla hän haluaa lyödä läpi. Jos Barkovin otteita tulee seurattua myös omien suoritusten muodossa, on Canadiensin kannattajien lupa odottaa Kotkaniemeltä hyviä asioita.
- Olen ennen kaikkea pelintekijä. Tykkään etsiä syöttölinjoja ketjukavereilleni, sillä se on minun juttuni. Mutta on minulla hyvä laukauskin, mutta minun pitää vain käyttää sitä vähän enemmän. Menen myös mielelläni kulmiin kamppailemaan, hän sanoi Montrealin kotisivujen haastattelussa.
Lisää aiheesta: [Kotkaniemi yllätti draftin avauskierroksella]
Canadiensissa on nautittu suomalaisesta sentteriosaamisesta ennenkin, sillä legendaarinen Saku Koivu edusti seuraa syksystä 1995 aina vuoteen 2009, jolloin hän siirtyi Anaheim Ducksiin. Koivu valloitti kaupungin peliesityksillään ja johtajuudellaan nousten Canadiensin pitkäaikaisimpien kapteenien joukkoon ja NHL:n menestyneimmän seuran ensimmäiseksi eurooppalaiseksi kapteeniksi.
Puheillaan Barkovin seuraamisesta Kotkaniemi avasi itse mahdollisuuden vertailuille Florida Panthersin tähtisentteriin, mutta vertaukset myös yhteen Suomen kaikkien aikojen parhaaseen jääkiekkoilijaan ja Canadiensin rakastetuimpaan pelaajaan käyvät jatkossa varmasti pelipaikan ja kansallisuuden myötä kuumina.
Asia ei yllätä Kotkaniemeä lainkaan.
- Toivon olevani jonain päivänä yhtä hyvä kuin hän. Se on päämääräni, hän sanoi vertauksesta Bill Masterton Trophyn ja King Clancy Memorial Trophyn voittaneeseen Koivuun.
Kotkaniemi ei asettanut vielä mitään aikataulua sille, koska hän lähtee NHL:ään. Jos pelipaikka ei aukea Canadiensista heti, on vaihtoehto varsin selvä.
- Menen päivä kerrallaan. Se on parasta. Jos en pelaa täällä, uskon, että Ässät on minulle paras paikka. Se on kotoisa paikka ja siellä saa kehittyä rauhassa, hän sanoi vitsaillen myös siitä, että kesälukio saattaa kutsua ranskan kielen opintojen osalta.