Skip to main content

Sentterit ovat kannujahdin avainpelaajia

Stanley Cupin voittamiseen tarvitaan tänäkin keväänä timantinkova keskikaista

Teksti Valtteri Tahkola @valdernes / kirjeenvaihtaja, NHL.com/FI

Koko kiekkomaailman katseet kohdistuvat jälleen taalaliigan suureen tanssiin. Ilmassa on paljon kysymyksiä. Onko Pittsburgh Penguinsista triplamestariksi? Joko nyt, Washington Capitals? Löytyykö tämän kevään pudotuspelijoukkueista mestaruuteen kykenevää mustaa hevosta? Mitä kaikista suurimman pystin voittamiseen vaaditaan?

Edellisen kymmenen kauden aikana mestaruudet ovat jakautuneet viidelle joukkueelle. Eniten mestaruuksia on kaapinut Pittsburgh Penguins, jolla on tuolta ajalta kolme Stanley Cupia. Myös Chicago Blackhawks on nostellut kannua kolme kertaa. Los Angeles Kings on voittanut mestaruuden kahdesti, ja Boston Bruins sekä Detroit Red Wings täydentävät kympin omilla mestaruuksillaan.

Tilastoista selviää, että muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta nuo edellä mainitut voittajajoukkueet ovat olleet runkosarjan aikana erittäin tehokkaita. Seitsemän mestarijoukkuetta kymmenestä on sijoittunut tehtyjen maalien taulukossa runkosarjassa viiden parhaan joukkoon.

 

[Viimeisimmät uutiset NHL:n pudotuspeleistä kertoo Twitterissä @NHL_fi]

 

Myös erikoistilanteiden merkitys kasvaa, kun runkosarjan jälkeen aletaan tahkota tiukkoja pudotuspelejä. Nuo viime vuosikymmenen mestarijoukkueet ovat yleensä pystyneet nostamaan erikoistilannepelaamisensa tasoa kauden loppua kohti mentäessä. Ainoana poikkeuksena on Chicago Blackhawks, joka ei loistanut mestaruusvuosinaan erikoistilannetilastojen kärkipäässä.

Joukkueurheilussa kaikki on mahdollista, ja NHL:n pudotuspelien suola on aina ollut yllätyksellisyys, mutta silti edellisen kymmenen vuoden Stanley Cup -voittajajoukkueiden kokoonpanoista pistää silmään yksi selkeä yhdistävä tekijä: timanttisen kovat sentterit.

Keskushyökkääjien tärkeyttä ei voi koskaan korostaa liikaa, kun puhutaan menestyvästä jääkiekkojoukkueesta. Tuoreimman voittajan eli Penguinsin keskikaista on ollut viime vuosina kovaa valuuttaa. Sidney Crosby, Jevgeni Malkin, Nick Bonino ja Matt Cullen olivat kahtena edellisenä vuonna todella vahva selkäranka Pittsburghin mestarijoukkueille.

Blackhawksin kauden 2014-15 keskushyökkääjäkalusto muodostui keväällä Jonathan Toewsin, Brad Richardsin, Antoine Vermetten ja Marcus Krügerin varaan. Tämä nelikko on viime vuosilta ehkä köykäisin, mutta tuossakin porukassa on Toewsin taustalla paljon laatua ja kahden suunnan osaamista.

Los Angeles Kingsillä oli mestaruusvuosinaan keskustan paletissa sellaisia nimiä kuin Anze Kopitar, Mike Richards, Jeff Carter (joka pelasi välillä myös laidassa), Trevor Lewis ja Jared Stoll.

Kaudella 2010-11 kannua nostelleen Bruinsin sentteriosasto rakentui Patrice Bergeronin, David Krejcin, Tyler Seguinin ja Chris Kellyn varaan. Red Wingsin kauden 2007-08 mestarijoukkueen keskushyökkääjäosasto oli myös mieletön, sillä Pavel Datsjuk, Henrik Zetterberg, Valtteri Filppula ja Kris Draper muodostivat melkoisen sentterinelikon etenkin näin vuosien päästä ajateltuna.

Keväällä on tärkeää myös se, että sentteriosastolta löytyy syvyyttä, sillä loukkaantumiset voivat tuoda mutkia matkaan. Olisiko Nashville Predators kaatanut Penguinsin viime keväänä, jos ykkössentteri Ryan Johansen olisi ollut terveiden kirjoissa?

Jotta joukkue voi voittaa Stanley Cupin, pitää tietenkin myös puolustuksen ja maalivahtipelin olla rautaisessa kunnossa. Mutta kaikista tärkeintä on ollut toimiva kokonaisuus, ja tuon toimivan koneiston tärkeimpinä rattaina ovat sentterit. Keskushyökkääjien haaliminen on tietyllä tavalla noussut viime aikojen trendiksi. Tällä kaudella Penguins hankki Crosbyn ja Malkinin kumppaniksi Derick Brassardin Ottawa Senatorsista. Red Wingsistä siirtynyt Riley Sheahan täydentää tuon nelikon.

Predators taas oppi viime vuoden virheistään, ja nyt laajuutta löytyy paljon enemmän. Ryan Johansen, Kyle Turris, Mike Fisher ja Bonino eivät kalpene yhtään Penguinsin nykyiselle nelikolle.

Laadukas sentteriosasto on miltei ehdoton vaatimus nykypäivän NHL-kiekossa. Keskushyökkääjä on koko viisikon liima ja sydän, joka rytmittää peliä ja kantaa suuren vastuun myös puolustuspelaamisesta.

 

[Lisää aiheesta: Edessä ovat vuoden makeimmat kuukaude]

 

"Hyvä sentteri tekee laitureistaan parempia." Se pitää paikkansa. Nykypäivän palkkakattoaikakaudella joukkueen jokaista osa-aluetta ei voida virittää äärimmilleen, vaan jostain pitää säästää. Vaikka Toronto Maple Leafs onkin osoittanut, että omaa suorituskykyä voi parantaa hyvien tulokaspelaajien kautta, usein säästöä tehdään laituriosaston puolella.

Hallitseva mestari Penguins on tästäkin oiva esimerkki. Crosby on pystynyt kahtena keväänä tekemään Conor Shearystä, Bryan Rustista, Jake Guentzelista ja kumppaneista Stanley Cupia jahtaavan joukkueen kärkiketjun hyökkääjiä.

Urheilu on siinä mielessä kaunista, että mikä vain on mahdollista, kun kaikki onnistuu nappiin. Taalaliigan lähihistoria kuitenkin osoittaa, että keskushyökkääjät ovat olleet menestysreseptissä muita tärkeämpi ainesosa.

Siksi lordi Stanleyn maljan kylkeen on viime vuosikymmenen aikana kaiverrettu esimerkiksi nimet Crosby, Toews, Bergeron, Kopitar ja Datsjuk.

Katso lisää

NHL käyttää evästeitä, majakoita ja muita vastaavia verkkopalvelimia tietojen keräämiseen. Vierailemalla NHL:n sivustoilla tai käyttämällä muita verkkopalveluja hyväksyt niiden käytön. Lue lisää niiden käytöstä ja yksityissyyssuojasta täältä: Privacy Policy, Terms of Service sekä Cookie Policy.