Skip to main content

Mitä jäi mieleen NHL:n pelaajasiirtojen takarajalta?

Oliko se vuoden jännittävin kiekkopäivä? Ainakin jälleen kerran draaman kaareltaan kiinnostavin

Teksti JP Mikola @JPMikola / kirjeenvaihtaja, NHL.com/fi

Keskiviikkoisin tutkimme tilastoja, analysoimme joukkueiden tilanteita, vertailemme pelaajia ja kaivelemme kummajaisia tilastoista. Tällä kertaa vertaamme tämän vuoden pelaajasiirtojen takarajaa aiempien vuosien vastaaviin päiviin ja nostamme esiin myös pelaajakauppojen inhimillisen puolen.

Pelaajasiirtojen takaraja on kiistattomasti yksi jääkiekkokalenterin kiinnostavimmista päivistä. Ei välttämättä tärkein, ei kaikissa käänteissään merkittävin, mutta draaman kaareltaan takuuvarmasti kiinnostavin. 

Ammattilaisurheilussa on tietysti aina kyse tuloksesta - siis voittamisesta - mutta edes Stanley Cup -finaalien seitsemännessä ottelussa ei ole tarjolla yhtä paljon vaihtoehtoisia skenaarioita, yllättäviä käänteitä, spekulaatioiden mahdollisuuksia tai lopulta edes sankaruutta kuin siirtoikkunan sulkeutumisen hetkellä.

Siirtotakarajalla sankaruutta on tarjolla sekä seurapomoille että yksittäisille pelaajille.

 

[Lisää aiheesta: Kekäläinen vaihtoi varaukset pitkään kevääseen]

 

Sadattuhannet kiekkointoilijat tuijottavat silmä kovana tv-kanavien ja mediatalojen live-seurantoja. Trendikkäisiin pukuihin sonnustautuneita tunteiden tulkkeja marssitetaan suoriin studiolähetyksiin, heitä otetaan mukaan keskusteluun kaukalon reunalta ja verkkoyhteyden välityksellä, jotta kaikki näkökulmat saadaan esille. Jos suomalaiset tv-yhtiöt haluavat uutta näkökulmaa vaali-iltojen tulosperkauksiinsa, katseen voi kääntää siihen, miten Kanadassa läpivalaistaan siirtotakarajan tapahtumia.

Yhtymäkohdat politiikkaan ovat todellisia. Jopa suoraan studiolähetyksen tavoitettu Kanadan pääministeri Justin Trudeau myönsi, että hän toki ymmärtää, jos ihmiset ottavat niin sanottua "omaa lomaa" pysyäkseen mukana hyperkiinnostavan päivän kaikissa käänteissä. Montreal Canadiensin tunnettuna julkifanina pääministerillä oli toiveita, mutta oliko popcorneja tai muita naposteltavia? Työpaikalta kuvattu video oli rajattu niin, ettei eväitä näkynyt.

Trudeaun haastattelun aikaan siirtoaikaa oli jäljellä vielä kaksi ja puoli tuntia, mikä kävi ilmi TSN:n sekunteja alaspäin ynnänneestä laskurista.

Tietysti siirtotakarajalla lasketaan paljon muutakin kuin sekunteja. Pelaajakaupoissa siirtyy roppakaupalla maaleja, tehopisteitä ja varausvuoroja. Tarkastelun voi rajoittaa pelkästään takarajalla tapahtuneisiin siirtoihin tai koko helmikuussa tehtyihin pelaajakauppoihin. 

Vuosi 2019 oli kaikilla kaupankäynnin mittareilla vilkkaampi kuin 2018 - olkoonkin että yhtään monen pelaajan mutkikasta megakauppaa ei nyt nähty. Ja tämän voi sanoa tietäen, että yksittäisille pelaajille muutokset eivät koskaan ole olankohautuksella ohitettavia asioita. Henrik Lundqvistin reaktio pitkäaikaisen joukkuekaverin Mats Zuccarellon Dallas-treidiin alleviivasi tätä, ja Mikael Granlundin synnytyssairaalaan saama tieto Nashvilleen muuttamisesta oli vähintään yhtä pysäyttävä.. 

Ja miksi isot asiat olisivatkaan pikkujuttuja? Suuren yleisön viihdeaspektin vastapainona on aina pienyhteisöjen hämmennys. Pelaajien ja heidän perheidensä koko elämä mullistuu, jos arki ja muuttokuorma pitää roudata mantereen toiselle reunalle.

Ja jos tämän vuoden kauppapäivä jostakin muistetaan, niin juuri näistä kovan lajin pehmeämmistä puolista. Meemiksi noussut "Kuningas Henrikin" reaktio alleviivasi jääkiekko-nimisen urheilulajin inhimillistä puolta enemmän kuin kirkkainkaan neonvärinen tehostekynä. 
Entä ne kovat numerot?

Viime vuosina viimeisenä siirtopäivänä on tehty keskimäärin nelisenkymmentä pelaajasiirtoa, joista valtaosa on koskenut hyökkääjiä. Laiturit ja sentterit ovat siis parempaa kauppatavaraa - toki heitä on määrällisestikin enemmän - kuin puolustajat tai maalivahdit. 

Tänä vuonna takarajalla nähtiin yksi neljän pelaajan kohauttava treidi, jota voi kutsua Ottawa Senatorsin tyhjennysmyynniksi. Mark Stone ja Tobias Lindberg lähtivät Las Vegasiin, ja Erik Brännström ja Oscar Lindberg siirtyivät Kanadaan. Ruotsalaiset olivat muutenkin näkyvästi esillä siirroissa.

Tänä vuonna hyökkääjiä koskevia kauppoja tehtiin koko helmikuussa yli 40, viime vuonna määrä jäi kolmenkymmenen kieppeille. Vuosi sitten veskaririntamalla oli hiljaista, eikä kuuman päivänä aloittanut Keith Kinkaidin siirto New Jerseystä Columbukseen ollut sellainen, että se olisi kerännyt äänekkäimmän huomion. Muut kolme kassaria, jotka vaihtoivat osoitettaan helmikuussa olivat Cam Talbot, Anthony Stolarz ja farmiveskariksi jämähtänyt tshekki Marek Mazanec, joka jatkoikin Canucksiin päädyttyään suoraan AHL:n Utica Cometsiin.

Tämän vuoden helmikuussa nähtiin toistakymmentä päivää, jolloin ei tehty yhtään siirtoa. Kuun alku toki näytti lupaavalta, kun Florida Panthers ja Pittsburgh Penguins siirtelivät shakkilaudoillaan seitsemää nappulaa: Derick Brassard ja Riley Sheahan muuttivat aurinkoon, Nick Bjugstad ja Jared McCann pohjoiseen sekä kolme varausvuoroa ristiin rastiin. 

Siirtotakarajasta ei voi puhua käsittelemättä kesän NHL Draftia. Varustekassien lisäksi on siirrelty lukemattomia varausvuoroja. Tämän vuoden helmikuussa siirreltiin miltei neljäkymmentä varausvuoroa, kun vuosi sitten päästiin nippa nappa 15:een. 

Toisaalta ykköskierroksen huudoista pidetään kiinni kaksi käsin, mikä kävi ilmi myös Blue Jacketsin GM Jarmo Kekäläisen lausunnoista. Kun sinitakit joutuivat Matt Duchenen saadakseen luopumaan ensi kesän ykköskierroksen varausvuorostaan, Kekäläinen esitti pahoittelunsa kykyjenetsintäosastolle ja korosti pyrkivänsä vielä jotakin kautta saamaan ykköskierroksen vuoron takaisin omilleen. 

 

[Lisää aiheesta: Kaikki seurat eivät halunneet mellastaa siirtomarkkinoilla]

 

Varausvuorojen arvo pelaajakauppojen osana tuntuu kasvaneen vuosi vuodelta, mutta toisaalta vaihdon välineenä on entistä useammin seitsemännen kierroksen "huutoja", mikä toisaalta korostaa scouttausosastojen ammattitaitoa, mutta tekee varaamisesta toisaalta arpajaisiin verrattavaa tuuripeliä. Kukaan näet ei voi taata, että tutkan alta löydetty lupaus olisi enää saatavilla draftin toisen päivän kääntyessä iltaruskoonsa. 

Kolikolla on aina kaksi puolta niin kuin vulkaanisesta kumista puristetulla jääkiekollakin. Planeetan prospektien taso on vuosien aikana laajennut niin radikaalisti, että loppupään varausvuoroillakin on taatusti löydettävissä "myöhäisherännäisiä", joiden kyvyt riittävät tulevina vuosina NHL-jäille asti. Mutta se vaatii silmää ja laajempaa vaivannäköä kuin yleisessä tiedossa olevien top 50 -pelaajien huomaaminen.

Mutta se ei ole enää siirtotakarajan murhe, vaan maalis-, huhti-, touko- ja kesäkuun. Ellei silloin ole jo liian myöhäistä.

Katso lisää

NHL käyttää evästeitä, majakoita ja muita vastaavia verkkopalvelimia tietojen keräämiseen. Vierailemalla NHL:n sivustoilla tai käyttämällä muita verkkopalveluja hyväksyt niiden käytön. Lue lisää niiden käytöstä ja yksityissyyssuojasta täältä: Privacy Policy, Terms of Service sekä Cookie Policy.