Skip to main content

Intohimo pelaamiseen jatkuu Minnesotassa

Mikael Granlund oppi pienenä poikana Oulunsalossa, mitä huipulle pääseminen vaatii

Teksti Jouko Vuorjoki / kirjeenvaihtaja, NHL.com/FI

Mennään ensin runsaat viisi ja puoli vuotta ajassa taaksepäin. Mikael Granlund pelaa 19-vuotiaana debytanttina huikeita MM-kisoja, jotka päättyivät Leijonien kultaisiin suudelmiin. Bratislavan kiekkokekkereistä muistamme muun muassa akrobaattisen ilmaveivin.

Turnaus, jossa Granlundista viimeistään tuli koko kansankunnan yhteistä omaisuutta.

- Mikellä on aivan käsittämätön kyky nousta aina yhdeltä tasolta seuraavalle niin, että hän on heti valmis pelaaja, HIFK:ta vuosina 2008-2011 valmentanut Kari Jalonen taustoittaa.

- Ja ennen kaikkea hänellä on lahjakkuutta harjoitella. Kyky, joka monelta muulta ammattikiekkoilijalta puuttuu.

Nyt palataan vuoteen 2016, ja Granlund tunnistaa itsensä.

- Pystyin pelaamaan Euroopassa seura- ja maajoukkueessa hyvällä tasolla ja pääsin aina heti hommaan kiinni. Se tietysti auttoi, että rinnalla pelasi aina vain parempia ja parempia pelaajia, Granlund muistaa.

Kausi 2011-2012 HIFK:ssä oli vielä hohdokas ja antoi tukevat askelmerkit Atlantin yli Minnesotaan, mutta arki Pohjois-Amerikassa ei enää ollutkaan pelkkää paraatimarssia. NHL näytti karut kasvonsa.

Video: Granlundin kärkikynä

Minnesota Wild ei saanut vuoden 2010 ykköskierroksen varauksestaan valmista pelaajaa. Granlundin piti hakea vauhtia Houston Aerosin AHL-joukkueesta.

- Täällä piti olla entistä parempi, jos halusi pelata hyvällä tasolla. Se olikin minulle hyvä herätys.

Epätasaisen tulokaskauden jälkeen NHL-rytmi löytyi nopeasti, ja viidennen kauden Wild-ammattilaisen pistetahti on sen jälkeen keikkunut 0,60:n kieppeillä. Takana on 263 runkosarjan ottelua pistein 36+110=146.

Aikamatka vie meidät nyt vuosituhannen alun Oulunsaloon, jossa Granlund aloitti pitkän kasvutarinansa maailman kovimpaan kiekkoliigaan NHL:ään. Pikku-Öörnintien pihapiirissä sähly-, tennis- ja lätkämailoilla kyytiä saivat niin pallot kuin kiekko. Pikkupojat kävivät sisällä korkeintaan syömässä.

Pelaamisen intohimo oli loputon.

Kun Granlund nousi 10-vuotiaana Laser HT:n F-juniorina häntä kolme vuotta vanhempien D-89-joukkueeseen, hän ei vain roikkunut mukana, vaan dominoi peliä omilla vahvuuksillaan.

Juniorivuosinaan hän aina pelasi itseään vanhempien ja suurempien pelaajien joukossa.

- Kun tietää, missä tavoitteet ovat, pitää toimia aina sen mukaan, 24-vuotias Granlund avaa - ja nyt ollaan taas joulukuussa 2016.

- Parasta harjoittelussa on se, että saa mahdollisuuden olla parempi pelaaja ja kehittyä. Pienestä pitäen olen oppinut, että jos haluaa olla parempi, pitää tehdä lujasti töitä.

Mutta henkisesti kovinkin harjoittelija voi tunnustaa ripauksen inhimillisyyttä.

- Jos tietää, että edessä on kova treeni, se ei aina tunnu hyvältä. Mutta kyllä treenin jälkeen taas tuntuu, Granlund innostuu.

Wild on parhaillaan neljän ottelun vieraspelikiertueella, josta ei vielä ole tarttunut mukaan voittoja.

- Olemme pelanneet ihan ok, mutta muutama piste on jäänyt ottamatta, emmekä ole taulukossa ihan siellä, missä voisi olla. Parantaa pitää.

Henkilökohtaisella tasolla Granlund mukailee samoja linjoja.

- Ihan hyvin on mennyt, olen saanut vastuuta. Ihan mukava alkukausi. Olen pelannut laiturina, mikä antaa uskallusta hyökkäyspäässä. Ei tarvitse olla niin huolissaan omasta päästä, Granlund summaa 23:n ottelun tehot 5+9=14.

Rinnalla ketjun keskusmiehenä viilettää Wildin kapteeni Mikko Koivu, ja yhteistyö toimii.

- Pitää pelata fiksusti illasta toiseen, koska pelaamme vastustajan kärkiketjuja vastaan. Pitää puolustaa hyvin ja olla vastuullinen. Mutta parantaa pitää.

Katso lisää