Skip to main content

Huippuvalmentajan uran tyly päätös

Ken Hitchcockin pitkä päivätyö jäi kesken St. Louis Bluesissa

Teksti Marko Leppänen @MarkoLeppnen / toimittaja, NHL.com/FI

CALGARY - NHL-maailmassa vanhat meriitit eivät paina välttämättä pitkään. Sen sai havaita St. Louis Bluesin valmentajan Ken Hitchcock, joka erotettiin tehtävästään keskiviikkona.

Hitchcock on NHL:n historian neljänneksi eniten voittoja ottanut valmentaja. Edellä ovat vain Scotty Bowman, Joel Quenneville ja Al Arbour.

Blues sijoittui ensimmäiseksi tai toiseksi Central-divisioonassa jokaisella Hitchcockin neljällä täydellä kaudella. Viime kausi oli vielä harppaus eteenpäin, sillä St. Louis eteni konferenssifinaaliin asti.

Sen jälkeen osapuolet päätyivät hieman poikkeukselliseen ratkaisuun. Hitchcock teki vielä vuoden jatkosopimuksen ja ilmoitti, että hänen valmentajauransa päättyy sen jälkeen. Mike Yeo jatkaisi joukkueen päävalmentajana kauden 2016-17 jälkeen.

Tällaisessa tilanteessa valmentajan vaihtonappi on hieman normaalia herkemmässä. Peli ei kulje odotetusti jokaisella sylinterillä. Taustalla odottaa koutsi, joka tulisi joka tapauksessa puikkoihin seuraavalla kaudella.

Selvä, vaihdetaan.

Urheilussa ei aina kirjoiteta kauniita loppuja, vaikka sellaiselle olisi tilausta. Nyt hyvä ja ansioitunut valmentaja joutui lopettamaan masentavissa tunnelmissa. Potkut eivät silti poista Hitchcockin aiempia meriittejä. Hän tulee säilymään arvostettujen valmentajien listoilla ikuisesti.

Hitchcock on ollut aina intohimoinen kiekkomies. Kun työsulun aikana muut viettivät aikaa perheidensä parissa, "Hitch" tuli joka päivä hallin toimistolle analysoimaan vanhoja pelejä.

Viime viikkoina Hitchcockin kasvoilta alkoi paistaa epätoivo varsinkin niinä iltoina, kun maalivahti Jake Allen imi taakseen kiekon toisensa jälkeen. Hitchcock antoi julkisesti kovaa kritiikkiä maalivahdilleen. Valmentajan kasvoilla oli väkinäinen hymy, mutta tuska näkyi naamion takana.

Bluesin GM Doug Armstrong kuvaili tiedotustilaisuudessa, miten vaikeaa potkujen antaminen oli Hitchcockille, joka on hänen yksi parhaista ystävistään. Armstrongin tunnereaktiota ei voi vähätellä. Kenelläkään ei ole oikeutta väittää, että siinä olisi teatteria mukana. Silti on aiheellista kysyä, että mikä on Armstrongin oma rooli Bluesin alavireessä. Monet Armstrongin viime aikojen ratkaisut ovat nimittäin olleet kyseenalaisia.

David Backes ja Troy Brouwer lipuivat seuran käsistä vapaille markkinoille ilman minkäänlaista korvausta. Armstrong hankki Anaheim Ducksista isoon rooliin hyökkääjä David Perronin, joka kuittaa kaudesta 3,75 miljoonaa dollaria. Perronista ei ole kuitenkaan ollut käänteentekeväksi hyökkääjäksi ajoittaisista väläytyksistä huolimatta. Edmontonista tulleen Nail Jakupovin piti saada uransa nousuun St. Louisissa, mutta kuti jäi pahasti piippuun.

Video: Laine vie Winnipegin johtoon

Vaikka kaudesta on tullut sekava, St. Louisilla on palikat nousta pudotuspeleihin ja jopa menestyä siellä. Mutta mitä Mike Yeon pitää tehdä, että joukkue alkaa pelata sen taitojen edellyttämällä tasolla?

Ensinnäkin ilmapiiri pitää saada puhdistettua ja pelaajat luottamaan itseensä. St. Louis pelaa nyt kuin käsijarru päällä.

Hitchcock halusi perustaa pelinsä tiukkaan puolustamiseen ja aggressiivisuuteen. Hän mainosti taklaamisen merkitystä varsinkin viime vuoden pudotuspeleissä. Yeo voisi hieman löysentää talutusnuoraa. Joukkueessa on kuitenkin Vladimir Tarasenkon, Robby Fabbrin ja Jaden Schwartzin kaltaisia taitopelaajia, jotka elävät kiekosta.

Isommassa kuvassa St. Louisilla on ison mietinnän paikka joukkueen rakentamisessa. Kun yleisesti NHL on nopeutunut ja nuorentunut, Blues on satsannut kokoon ja voimaan. Se näkyy, sillä monissa peleissä St. Louis jää luistelussa pahasti jälkeen.

Valmentajan erottamiskortti on nyt käytetty. On aika siirtää taas katseet jäälle ja pelaajiin.

Katso lisää