Skip to main content

Hiller on tyytyväinen paluustaan maalivahdiksi ja katsoo tulevaisuuteen

Teksti Curtis Zupke / NHL.com
Teemu Selänteen ei tarvinnut nähdä Jonas Hilleriä tositoimissa tietääkseen, että Ducks-maalivahti on jälleen kunnossa.

Jokin aikaa sitten juuri ennen Anaheim Ducksin tämän kauden kolmatta peliä kolmen päivän sisällä Selänne ja useat muut pelaajat paiskivat töitä Anaheimin hyväksi, vaikka eivät itse pelanneet tuona iltana.
Hiller oli heidän joukossaan, ja Selänne muistaa sen hyvin.

”Harjoittelimme rangaistuslaukauksia, ja Hiller oli kuin seinä”, Selänne kertoi. ”Mielestäni hän oli paremmassa vedossa kuin koskaan aiemmin. Se on hyvä merkki. Tiedämme, kuinka tärkeää maalivahtipeli on joukkueelle.”

Joukkueen matkatessa Eurooppaan vuoden 2011 Compuware NHL Premiere -otteluiden puitteissa Hillerillä on kolme lupaavaa harjoituspeliä taskussaan. Hän on näyttänyt, kuinka tärkeä hänen pelipanoksensa on Ducksille, ja Ducks voi pikku hiljaa huokaista helpotuksesta.

Kolmessa harjoittelupelissä Hillerin vartioimaan veräjään sujahti kolme maalia ja hänelle merkittiin maalikeskiarvoksi 1,38 ja torjuntaprosentiksi 95,5.

Hiller kertoi elokuussa toipuneensa huimauskohtauksista, joiden takia hän joutui päättämään kauden 2010–2011 ennenaikaisesti. Seura ei kuitenkaan ollut täysin vakuuttunut hänen toipumisestaan, kunnes Hiller pelasi ensimmäisen täyden pelin huippuvastustajaa vastaan maaliskuun 24. päivän jälkeen. (Sitä ennen Hiller oli viimeksi ollut tosihommissa helmikuun 2. päivänä.)

Syyskuun 28. päivänä Hiller sai mahdollisuuden todistaa tervehtyneensä ja torjui 31 kertaa, kun joukkue kohtasi Vancouver Canucksin, jonka kokoonpanoon kuuluivat lähes kaikki joukkueen vakiopelaajat. Hän selvisi kunnialla kuusi kolmea vastaan -tilanteesta pelin loppusekunneilla ja huokui itsevarmuutta Ducksin voittaessa pelin 3–2.

”Jos pelaan yhtä hyvin joka ilta, meillä on ehdottomasti mahdollisuus voittaa”, Hiller totesi pelin jälkeen. ”Muuta en toivokaan. Kehitettävää kuitenkin riittää ehdottomasti. Kausi on pitkä, ja nyt on vasta syyskuu. Toivottavasti olen huippukunnossa huhtikuun puolivälissä.”

Hiller joutui ripustamaan pelipaidan kaappiin ennen huhtikuuta viime kaudella. Hän selvisi tuskin helmikuuhun, kunnes joutui keskeyttämään kauden huimauksen ja tasapaino-ongelmien takia. Hän yritti pelata vielä kerran 24. maaliskuuta Nashvilleä vastaan, mutta epäonnistui täydellisesti.

Koko tilanne sekä kummastutti että turhautti Ducksin joukkuetta.

Olihan Hiller, joka syrjäytti Jean-Sébastien Giguéren seuran ykkösvahdin paikalta allekirjoitettuaan nelivuotisen ja 18 miljoonan dollarin arvoisen jatkosopimuksen vuonna 2010, pitänyt joukkueen yksin pinnalla viime kauden ensimmäisellä puoliskolla.

Tammikuun 7. päivään mennessä Hilleriä vastaan oli ammuttu enemmän laukauksia kuin ketään muuta maalivahtia vastaan NHL:ssä (1 186), ja hänen torjuntaprosenttinsa oli siitä huolimatta neljänneksi paras (92,5). Hänellä oli taskussaan 19 voittoa ja ennätysmäiset 37 liigapeliä.

Hillerillä oli takanaan myös viisi nollapeliä, ja hän teki henkilökohtaisen ennätyksen, kun hän onnistui pitämään maalin puhtaana 179 minuutin ja 48 sekunnin ajan 5.–12. tammikuuta välisenä aikana.

Mutta sitten Pittsburghin Kris Letangin laukaus osui Hillerin maskiin All Star -pelissä, ja aluksi Hiller vakuutti olevansa kunnossa. Pari päivää myöhemmin hän kuitenkin kertoi kärsivänsä huimauskohtauksista ja pyörryttävästä olosta.

Hillerin ei todettu kärsivän aivotärähdyksestä, minkä jälkeen hänelle tehtiin useita testejä, jotka eivät kuitenkaan tuoneet selvyyttä asiaan. Oireet eivät hävinneet, ja Hiller kertoi, että hänestä tuntui kuin hän seuraisi tapahtumia ulkopuolelta pari sekuntia myöhässä.

Joukkue pyysi Hilleriä yrittämään olemaan välittämättä oireista, mutta se ei auttanut. Hän pelasi yhteensä 81 minuutin ajan kolmessa pelissä All Star -tauon jälkeen.

”Luulen, että olen ensimmäinen, joka huomasi jonkin olevan vialla”, Selänne kertoi. ”Hän vaikutti niin saamattomalta. Sitten hän vain istui kopissaan tunnin ajan ja katseli lattiaa. Ajattelin, että hyvänen aika, kaverilla ei ole kaikki kunnossa. Tilanne oli tietenkin vaikea, sillä olin siihen asti pitänyt häntä liigan parhaana maalivahtina.”

Tänä kesänä Hiller lepäsi ja palasi kotimaahansa Sveitsiin, missä hän pystyi kommunikoimaan helpommin erikoislääkereiden kanssa.

Syytä oireisiin ei kuitenkaan löytynyt, ja Hiller palasi jäälle heinäkuussa. Hän vietti seuraavat viikot tehden töitä Anaheimin entisen ja Toronto Maple Leafsin nykyisen maalivahtivalmentajan François Allairen leirillä ja treenaten sveitsiläisen SC Bernin joukkueen kanssa.

Epävirallisissa harjoituksissa hän kohtasi NHL-tason pelaajia, kuten New York Islandersissa pelaavan maanmiehensä Mark Streitin, ja ilmoitti itsensä terveeksi 19. elokuuta.

Vaikka Hiller oli valmis ja käytettävissä, Ducks ei pistänyt häntä jäälle kotiyleisön eteen harjoituskauden ensimmäisissä peleissä.

Hiller pelasi lopulta 24. syyskuuta Vancouverissa ja torjui kahden erän aikana 21 kertaa. Kun joukkue kohtasi Canucksin uudelleen, hän todisti kaikkien pelkojen olevan aiheettomia pelaamalla tasaisesti Vancouverin kokoonpanoa vastaan. Tuona iltana Vancouverin joukkueesta jäällä olivat ensimmäistä kertaa tällä kaudella myös Stanley Cup -finaalissa tappion kärsineet Daniel and Henrik Sedin.

”On suuri helpotus nähdä hänen toipuneen niin hyvin”, Anaheimin kapteeni Ryan Getzlaf sanoi. ”Tiedämme, mitä hän kävi läpi viime kaudella. On hienoa saada vanha kunnon Jonas takaisin ja nähdä, että hän on jälleen kunnossa.”

Hiller on hyötynyt V-tyyli-guru Allairen opeista ja pääsee pelatessaan lähes lyömättömän alas. Hänen tyylinsä ansiosta Ducks pystyi häiritsemään kärkijoukkueisiin lukeutuvan San Josen peliä vuoden 2009 pudotuspeleissä, ja joukkue laskee paljon sen varaan tavoitellessaan paikkaa pudotuspeleissä kauden 2011–12 runkosarjan päättyessä.

”Tunnen pystyväni hallitsemaan kiekkoa. Näin oli erityisesti ensimmäisessä (erässä), kun tuntui siltä, että maalille tuotiin koko ajan jotakin”, Hiller kertoi 28. syyskuuta. ”Sain monta kiekkoa kiinni. Olen matkalla oikeaan suuntaan, mutta kehitettävää riittää aina. Sitä vartenhan (harjoitus)pelejä pelataan.”

Carlyle on lähes valmis julistamaan Hillerin täysin terveeksi.

”Jos hän jatkaa pelaamista samaan tapaan ja jos oireet pysyvät poissa”, Carlyle totesi, ”meillä ei ole aihetta murehtia menneitä, vaan voimme keskittyä tulevaisuuteen.”

Katso lisää