Kysymyksiä Barkoville uuden kauden kynnyksellä

Kapteeni Aleksander Barkov oli viime kaudella jälleen Florida Panthersin kantavia voimia. Kahdeksatta kautta taalakaukaloissa luistellut tamperelaissentteri pelasi runkosarjassa 50 ottelua tehoin 26+32=58, voitti Panthersin sisäisen maalipörssin ja oli tehopisteissä toinen tutkaparinsa Jonathan Huberdeaun jälkeen.

Panthers (37-14-5) otti viime kaudella isoja kehitysaskeleita ja sijoittui lopulta kovatasoisen Discover Central -divisioonan kakkoseksi. Kevään pudotuspeleissä kannujahti katkesi kuitenkin jo avauskierrokselle, kun mestaruuteen asti porhaltanut Tampa Bay Lightning lähetti kissapedot laulukuoroon otteluvoitoin 4-2. Kausi jätti kuitenkin Panthersista erittäin positiivisen kuvan, ja Floridassa odotetaan jo menestystä vesi kielellä.
Barkovista on tulossa ensi kauden jälkeen rajoittamattomasti vapaa pelaaja, mutta Panthersin odotetaan kiinnittävän kipparinsa pitkällä jatkosopimuksella lähitulevaisuudessa.
Lisää aiheesta: [Florida on valmis taistelemaan Stanley Cupin voitosta]
- Kyllähän siinä asiassa hieman edistymistä tapahtuu, mutta sitä ei kannata kysellä minulta. Muut hoitavat sopimusasiaa, ja neuvottelut ovat edenneet hyvässä hengessä. Minä olen iloinen päästessäni taas jäälle ja kiekon pariin, Barkov sanoi keskiviikkona 2021 NHL/NHLPA Player Media Tourilla.
Rivien välistä on kuitenkin luettavissa, että Barkov saattaisi haluta pelata vaikka koko NHL-uransa pantteripaidassa.
- Tällä hetkellä en ajattele muuta kuin pelaamista Florida Panthersissa. Rakastan pelaamista täällä ja pidän siitä, mitä olemme rakentamassa täällä. Joukkue ja koko organisaatio ovat menossa parempaan suuntaan, jääkiekko kasvaa ja kehittyy eteläisessä Floridassa. Olen tosi innoissani siitä, mitä täällä on meneillään, joten en ole oikeasti ajatellut mitään muuta kuin tulevaa kautta täällä. Panthersin paidassa pelaaminen on minulle suuri kunnia, ja olen täällä todella onnellinen.
Barkov kertoi keskiviikkona muitakin mietteitään yksinoikeudella NHL.com/fi:lle.
Seuraavassa on hänen haastattelunsa, jossa sivuttiin niin Panthersia, olympialaisia kuin elämää kaukalon ulkopuolella.

Mikä oli mielestäsi tärkein mukaan otettava oppi siitä, miten viime kausi päättyi?
- Runkosarja sujui meiltä mahtavasti. Pelasimme pudotuspeleissäkin todella hyvin, mutta valitettavasti se ei riittänyt Tampaa vastaan. Heillä oli erinomainen joukkue, ja he ansaitsivat toisen peräkkäisen mestaruutensa. Mutta opimme paljon siitä, mitä menestyminen vaatii. Lightning teki pienet asiat oikein ja näytti, miten playoffeissa kuuluu pelata, koska pudotuspelit ovat ihan oma maailmansa runkosarjaan verrattuna. Pudotuspeleissä on pystyttävä löytämään keinot, joilla ne pienet asiat tehdään hyvin, jotta voi ottaa neljä voittoa. Siinä Lightning juuri onnistui. Otamme siitä opiksi, ja uskon, että kaikki ovat erityisen innoissaan tulevasta kaudesta.
Olet nähnyt mestarijoukkueiden epäonnistuvan ennen kuin he ovat lopulta voittaneet - kuuluuko se mielestäsi kehitysprosessiin?
- Totta kai. Me emme tosin ole päässeet avauskierrosta pidemmälle minun urani aikana. Ensiksi on päästävä mukaan pudotuspeleihin, ja se on meidän tavoitteemme tällä hetkellä. Emme kuitenkaan halua vielä ajatella kauden ensimmäistä ottelua pidemmälle.
Siirrytäänpä sitten kesällä hankittuihin vahvistuksiin. Miten Joe Thornton vaikuttaa kokemuksellaan joukkueeseenne?
- Se oli kaikkinensa iso siirto. Hän tuo juuri kokemusta, voitonjanoa ja esimerkkiä siitä, mitä fyysisen kunnon ylläpitäminen vaatii tuolla iällä. Joelta pystyy ottamaan oppia sekä kaukalossa että sen ulkopuolella. Joen hankinta oli valtava juttu meille ja erityisesti nuorille pelaajillemme. Ja toki myös minulle ja muille. Pyrin ottamaan vastaan häneltä kaiken mahdollisen opin.
Pystytkö kasvattamaan samanlaisen parran?
- Se veisi minulta ainakin 20 vuotta (naurua).

Teillä on myös nuoria suomalaisia organisaatiossanne. Kuinka kapteenina autat Anton Lundellin kaltaisia nuoria?
- Olemme keskustelleet paljon heidän kanssaan. Lundell on jo hyvin kypsä ikäisekseen. Vaikka hän on vasta 19 tai 20, hän näyttää siltä kuin olisi pelannut tässä liigassa jo pidemmän aikaa. Sen näkee siitä, kuinka hän puhuu, ajattelee pelistä, valmistautuu harjoituksiin sekä peleihin ja haluaa oppia koko ajan lisää. Uskon, että hän sopeutuu tänne vaivattomasti.
Kuka saattaisi olla seuraava nuori suomalaispelaaja, joka tekee läpimurron NHL:ään?
- Lundell on varmasti yksi, ja Aleksi Heponiemi (niin ikään Panthers) on myös näyttänyt erittäin lupaavalta. Olen varma, että hyviä suomalaisia löytyy paljon eri joukkueista, en ole vain nähnyt vielä heitä kaikkia.

Mikä on mielestäsi suurin syy optimismiin Floridassa?
- Joukkueemme tulee koko ajan paremmaksi. Asiat joukkueessa ja sen ympärillä muuttuvat paremmiksi. Rakentumassa on toivon mukaan jotain erityistä. Puheet voi toki jättää omaan arvoonsa, sillä tärkeintä on se, mitä teemme jäällä. Sinne kaikki toiminta tällä hetkellä tähtää. Olemme jo alkaneet luoda katseitamme kauden ensimmäiseen otteluun.
Mitä Suomen edustaminen olympiatasolla sinulle merkitsee?
- Se tuntuisi todella hienolta. Kun ajattelee maajoukkuetta, niin mieleen tulee ensimmäisenä olympialaiset. Olin onnekas, kun sain pelata Sotshissa pari peliä. Sitä kokemusta en koskaan unohda. Ne kaksi peliä, joissa pelasin, olivat uskomattomia. Olen todella ylpeä, että sain olla matkassa tuolloin mukana. Toivon mukaan saan jälleen mahdollisuuden edustaa Suomea.
Kun olet Floridassa, kaipaatko jotain tiettyä suomalaista ruokaa?
- Olisin sanonut, että kotimainen suklaa tai karkit, mutta olen onnistunut saamaan niitä myös Yhdysvaltoihin, joten se asian on kunnossa.
Olet kertonut äitisi ruoanlaitosta. Mikä on suosikkisi hänen tekemistään ruoista?
- Hän kokkaa enimmäkseen venäläistä ruokaa, koska on kotoisin Venäjältä. Sanon, että venäläiset pelmenit tai keitot. Äitini tekee kaiken täydellisesti, joten minulle uppoaa kaikki, mitä hän valmistaa.
Kenet pelaajan ottaisit ensimmäisenä uuteen joukkueeseen? McDavidin? Matthewsin? MacKinnonin?
- Erittäin hyvä kysymys. Jos voisin, niin ottaisin todennäköisesti jokaisen noista. McDavid on muihin pelaajiin nähden ihan eri tasolla. Mutta niin ovat myös nuo kaksi muuta.
Onko jääkiekkopiireissä joku, jonka ensi kohtaamista jännitit?
- Luultavasti Ovetshkin. Eräs tyyppi hoitaa joitain meidän molempien asioita, ja hän ehdotti minulle yhteistä illallista Ovetshkinin kanssa, kun tämä oli tulossa Floridaan. Porukassa olivat oli myös (Dmitri) Orlov ja (Sergei) Bobrovski. Tämä tapahtui ensimmäisellä kaudellani. Minä ja veljeni menimme illalliselle Ovetshkinin kanssa, ja tärisimme molemmat jännityksestä. Mutta hän oli mahtava tyyppi. Oli hienoa nähdä, tutustua ja jutella vähän. Olin tuolloin hieman ujo, mutta nyt osaan jo ottaa vähän rennommin.