Skip to main content

HHOF-valintaa on odotettava kärsivällisesti

Hockey Hall of Fameen pääsyä voi joutua odottamaan vuosikausia, mutta toivoa kuitenkin on

Teksti Dan Rosen @drosennhl / NHL.comin toimittaja

TORONTO - Hockey Hall of Fameen tänä vuonna valitut joutuivat odottamaan kärsivällisesti vuoroaan. Se antaa toivoa niille, joille kunnia ei ole vielä osunut kohdalle.

Tänä viikonloppuna Hall of Fameen nimetään Rogie Vachon, Sergei Makarov ja Eric Lindros. Se on merkki jo vuosikausia valintakelpoisina odottaneille pelaajille - kuten Mark Recchille, Dave Andreychukille, Jeremy Roenickille ja Curtis Josephille - siitä, että heidänkin vuoronsa voi vielä koittaa.

Peliuran päättymisestä on täytynyt kulua vähintään kolme vuotta ennen kuin pelaaja voidaan nimetä HHOF:een. Vachon odotti Hall of Fameen pääsyä 31 vuotta, sillä hän olisi ollut valintakelpoinen jo vuonna 1985. Makarov odotti puolestaan 16 vuotta ja Lindros kuusi ennen kuin 18 jäsenestä koostuva valintakomitea äänesti heidät mukaan.

Ensi vuosi on Recchille neljäs, Andreychukille yhdeksäs, Roenickille kuudes ja Josephille viides valintakelpoisena. Alexander Mogilny ja Theo Fleury ovat pian yhdeksättä vuotta valintakelpoisia, Paul Kariya viidettä ja Chris Osgood neljättä.

- Valinta on kruunu upealle uralle. On mahtavaa nähdä, että he kaikki saivat vihdoin tuon kunnianosoituksen. Se antaa toivoa meille, joiden nimet nostetaan esiin vuodesta toiseen, sanoi Recchi.

Toivo synnyttää optimismia, mutta ei avaa ovia. Ja sitä Recchin tilanteessa olevat pelaajat odottavat. Vachon, Makarov ja Lindros saivat tänä vuonna tilaisuutensa, koska nyt ei ollut juuri valintakelpoisiksi tulleita varmoja nimiä, kuten viime vuonna Chris Pronger, Sergei Fedorov ja Nicklas Lidström, sekä sitä edellisenä Mike Modano, Dominik Hasek ja Peter Forsberg.

Yhdeksän vuotta valintaa odottanut Phil Housley nimettiin Hall of Fameen vuonna 2015 yhdessä Prongerin, Fedorovin ja Lidströmin kanssa. Rob Blake oli toista vuotta valintakelpoinen nimityksen osuessa kohdalle vuonna 2014. Noina vuosina ei voitu valita muita, sillä pelaajien luokkaan valittujen enimmäismäärä on neljä per vuosi.

Ensi vuonna Recchi, Andreychuk ja muut joutuvat kisaamaan paikoista valintakelpoisuuden saavuttavien Teemu Selänteen ja Daniel Alfredssonin kanssa. Jos heidän valintaansa pidetään varmana, kuten odottaa sopii, jäljelle jää vielä kaksi paikkaa.

Jotta pelaaja voidaan nimetä Hall of Fameen, hänen nimensä on oltava vähintään 14:ssä niistä 18 äänestyslapusta, jotka valintakomitean jäsenet toimittavat. Kukin jäsen saa äänestää vuosittain korkeintaan neljää pelaajaa.

- Minusta on hyvä asia, ettei Hall of Fameen pääsy ole helppoa. NHL:ssä on pian 31 joukkuetta, mutta kriteerit eivät muutu. Kilpailu paikoista on kovaa, ja HHOF:een on todella vaikea päästä. Nimitykseen tarvitaan aika kova äänestysprosentti, sanoi valintakomitean puheenjohtaja John Davidson, joka on myös Columbus Blue Jacketsin jääkiekkotoiminnan pomo.

Recchi sanoi samaa kuin Vachon ja Makarov jo vuosia sitten: hän ei enää jaksa kiinnittää huomiota Hall of Fame -äänestykseen joka vuosi.

Hän uskoo kolmen Stnaley Cup -sormuksen sekä 1 652 ottelussa tehtyjen 1 533 pisteen riittävän meriiteiksi tuohon harvinaiseen kerhoon. Recchi ei kuitenkaan kanna huolta valinnasta, koska ei kuitenkaan voi vaikuttaa asiaan itse.

- Pari ensimmäistä vuotta seurasin valintaprosessia, mutta sen jälkeen olen antanut asian olla. Olisihan se uskomattoman suuri kunnia, mutta antaa asioiden edetä omalla painollaan. Jos minulle soitetaan joskus nimityksestä, se on varmasti yksi parhaista puheluista, joita olen koskaan vastaanottanut. Mutta en halua mennä asioiden edelle. Nyt keskityn vain siihen, että Pittsburgh Penguins voittaisi toisen cupin, sanoi nykyään Penguinsin pelaajakehitysosastolla valmentajana työskentelevä Recchi.

Vachon ajatteli jonkin aikaa samoin, kunnes hän alkoi pitää nimitystään mahdottomuutena. Hän kertoi antaneensa unelmansa Hall of Famesta kuolla jo kauan sitten.

- Sitten eräänä päivänä puhelin soi ja elämä muuttui kertaheitolla, Vachon totesi.

Vachonille pirautti HHOF:n puheenjohtaja Lanny McDonald.

- Se oli hienoimpia puheluita, joita olen saanut soittaa. Ehkä se antaa toivoa kaikille niille, jotka ovat luulleet oman tilaisuutensa jo menneen, sanoi Hall of Fameen vuonna 1992 valittu McDonald.

McDonald sanoi tunteneensa, että puhelun myötä Vachon sai vihdoin rauhan uransa suhteen.

- Kyse on vähän samasta asiasta kuin Stanley Cupin voittamisessa. Siihen liittyy sekä hurja määrä intoa että tiettyä rauhallisuutta. On rauhoittava ja tyydyttävä tunne, kun saat vihdoin tunnustuksen ja oman laatan seinälle, McDonald sanoi.

Vachonin reaktio on yksi niistä syistä, miksi McDonald haluaa pitää äänestysprosessin salaisena, vaikka media onkin usein arvostellut Hall of Famea siitä, että tuloksia ei julkisteta.

- Kannatan salaista äänestystä, jotta puhelu tulee valitulle varmasti yllätyksenä. Hyvää kannattaa odottaa, McDonald totesi.

Recchi ja koko joukko muita pelaajia toivovat, ettei odotus kestäisi enää kauan. Jos valinta osuu kohdalle, Recchi uskoo, ettei odotuksen pituudella ole sitten enää väliä. Vuodet menettivät nimityksen myötä merkityksensä myös Vachonille, Makaroville ja Lindrosille.

- Loppujen lopuksi saa sanoa olevansa Hockey Hall of Famessa. Se olisi todella hienoa, Recchi unelmoi.

Katso lisää