Skip to main content

Anaheim Ducks on siirtymässä uuteen aikakauteen

NHL.com/fi ruotii: Ducksin vahvuudet, heikkoudet ja näkymät tulevaan kauteen

Teksti Valtteri Tahkola @NHL_fi / kirjeenvaihtaja, NHL.com/fi

NHL-seurojen kehitysleirit ovat takana ja harjoitusleirit edessä, joten elokuussa NHL.com/fi:n on hyvä aika käydä perusteellisesti läpi kaikkien 31 joukkueen vahvuudet, heikkoudet ja näkymät tulevaan kauteen. Tällä kertaa vuorossa on Anaheim Ducks.

Anaheim Ducksin käyrä on osoittanut viime vuosina alaspäin. Joukkueen ikääntynyt runko alkaa olla auttamatta liian hidas nykypäivän formulakiekkoon, eikä etenkään hyökkäyspäässä ole riittävästi laadukkaita avainpelaajia. Ankkalauman kuuden vuoden pudotuspeliputki katkesi viime kaudella, eikä tilanne näytä niin hehkeältä ensi kaudenkaan osalta. Joukkueen uusi päävalmentaja Dallas Eakins on ison haasteen edessä.

Avainpelaajat

Ducksin ylivoimaisesti tärkein yksittäinen pelaaja on maalivahti John Gibson. 26-vuotias yhdysvaltalainen on ollut jo muutaman vuoden ajan yksi taalaliigan kärkiveskareista. Gibson pelaa kaudesta toiseen isoja ottelumääriä, mutta hänen tasonsa pysyy silti korkeana. Ducksin romahdus olisi voinut tapahtua paljon aikaisemmin ilman eliittikassariaan.

Video: ANA-PIT: Rust pettyy, kun Gibson venyy

Vaikka Ducksin puolustuskalusto on varsin laadukas, palapeli rakentuu vahvasti Cam Fowlerin ja Hampus Lindholmin varaan. Molemmat herrasmiehet ovat isoiksi pelaajiksi erinomaisia luistelijoita, jotka taitavat myös kiekollisen pelin. Fowler ja Lindholm pelaavat vieläpä melkoisen edullisilla sopimuksilla, joten heidän varaan on hyvä rakentaa.

Hyökkäyspäässä nuoret ovat hiljalleen ottaneet enemmän jalansijaa, mutta joukkueen selvä johtaja on edelleen Ryan Getzlaf. 34-vuotias sentteri iski viime kaudella 67 ottelussa tehot 14+34=48, joka on Getzlafin totuttuun tasoon nähden vaisu suoritus. Konkarin liike alkaa olla auttamatta liian hidasta, mutta hän paikkaa sitä hyvällä sijoittumisella ja peliälyllään. Ducks kuitenkin tarvitsee pian uusia vastuunkantajia hyökkäykseen.

Suomalaiset

Ankkalauman riveissä on totuttu näkemään paljon suomalaisia, mutta tulevalla kaudella sen osalta ainoa toivo on puolustaja Jani Hakanpää. 27-vuotias Hakanpää on erittäin tuttu mies kotimaisen kiekon ystäville Oulun Kärppien paidasta. Moni odottaa, että Hakanpää ottaa alkavalla kaudella vakituisen pelipaikan Ducksin alakerrasta. Se ei ole todellakaan helppo suoritus, mutta jykevällä puolustajalla on kaikki mahdollisuudet tuohon temppuun. Laadukkaasti liikkuvan järkäleen pitäisi soveltua Pohjois-Amerikkaan pelillisesti erinomaisesti. Täytyy myös muistaa, että Hakanpää on jo kokeillut aikaisemmin siipiään St. Louis Bluesin organisaatiossa, eli kulttuurinkaan ei pitäisi tulla yllätyksenä.

Ducksin puolustuskalustossa on paljon laadukkaita pelaajia, joten Hakanpää tarvitsee pelipaikan naaraamiseen hyvän harjoituskauden.
 
Parhaat nuoret lupaukset

Vaikka Ducksilla on selvästi edessä vahva jälleenrakennusvaihe, joukkueessa on jo nyt hyvä määrä tulevaisuuden runkopelaajia. Puolustuspäässä esimerkiksi Jacob Larsson, Brendan Guhle ja Josh Masura tarjoavat hyvää haastetta joukkueen kokeneemmalle osastolle. Hyökkäyskalustossa suurimmat tulevaisuuden lupaukset ovat Sam Steel, Troy Terry, Max Jones ja Trevor Zegras. Kolme ensiksi mainittua voivat nousta jo ensi kaudella isoihin urotekoihin, mutta Zegrasin kohdalla ankkafanit joutuvat vielä malttamaan muutaman vuoden ajan.

Video: VAN-ANA: Steel tekee ensimmäisen hattutemppunsa

Etenkin Steel ja Terry väläyttelivät hurjaa potentiaaliaan jo viime kaudella. Heidän odotetaan nousevan vastuunkantajiksi jo tulevalla kaudella.

Joukkueen vahvuudet

Ducksin selkein vahvuus löytyy maalivahtipelistä. Gibson antaa joukkuelleen mahdollisuuden voittoon joka ilta, eikä hänen tasossaan ole odotettavissa mitään isoa pudotusta. Ankkalauman kannattaisi toisaalta löytää hänelle laadukas kakkosvahti, jonka ansiosta yhdysvaltalainen saisi myös tarvittavaa lepoaikaa pitkän kauden aikana.

Ankkojen toinen selvä vahvuus on laadukas puolustuskalusto. Fowler, Lindholm, Guhle, Larsson, Michael Del Zotto, Hakanpää ja kumppanit muodostavat erittäin laadukan puolustuskuusikon. Kilpailutilanne on varmasti kova, mutta se lupaa vain hyvää jatkoa ajatellen.

Eniten kehitettävää

Anaheimissa suurimmat kehityskohteet löytyvät hyökkäysosastolta. Ducksin 2010-luku kiteytyy pitkälti kahteen pelaajaan. Ne pelaajat ovat Corey Perry ja Getzlaf. Viimeksi mainittu alkaa olla kaukana huipputasostaan, kun taas Perry pelaa ensi kaudella Dallas Starsin riveissä. Seuralegendan taso tippui rajusti loukkaantumisten johdosta, jonka takia Ducks päätyi ostamaan miehen sopimuksen ulos.

 

[Lisää aiheesta: Marcus Kallionkieli teki NHL-tulokassopimuksen]

 

Ondrej Kase, Jakob Silfverberg ja Rickard Rakell ovat hyviä hyökkäyksen tukipelaajia, mutta ykkösketjun kantajiksi heistä ei ole. Nyt odotuksia ladotaan pitkälti Steelin, Terryn ja Zegrasin harteille, mutta heidän nousu todellisiksi johtajiksi jo nyt vaatisi pientä ihmettä. Zegras voi hyvinkin olla tulevaisuudessa Getzlafin mantterinperijä, mutta hän ei pelaa taalaliigassa vielä muutamaan vuoteen.

Joukkue pääsee pudotuspeleihin, jos…

Se vaatisi jo melkoista ylisuorittamista. Silloin hyökkäyksen nuoret kaverit ottaisivat isoja harppauksia ja pystyisivät ottamaan hyökkäystehot harteilleen. Puolustuskalusto ja maalivahtipeli luovat Ducksille hyvän selkärangan, mutta ilman hyökkäyspään vastuunkantajia on vaikea nähdä, että ankkalauma selviäisi pudotuspeleihin.

Moni odotti, että Ducks olisi tehnyt isompia liikkeitä kesän markkinoilla, mutta ilmeisesti seurajohdossa uskotaan Eakinsin valmennustaitoihin.

Katso lisää

NHL käyttää evästeitä, majakoita ja muita vastaavia verkkopalvelimia tietojen keräämiseen. Vierailemalla NHL:n sivustoilla tai käyttämällä muita verkkopalveluja hyväksyt niiden käytön. Lue lisää niiden käytöstä ja yksityissyyssuojasta täältä: Privacy Policy, Terms of Service sekä Cookie Policy.