NHL Draftin taso vaihtelee kesästä toiseen

Vuoden 2018 NHL Draft pidetään 22.-23. kesäkuuta Dallasin American Airlines Centerissä. NHL.com/fi tarjoaa päivittäin mielenkiintoista luettavaa varaustilaisuuteen liittyen. Tässä artikkelissa käymme läpi varaushistorian parhaita ikäluokkia.
Meininki oli aika paljon erilainen vuonna 1963 ensimmäisen NHL:n varaustilaisuuden aikaan kuin tulevana perjantaina ja lauantaina Dallasin American Airlines Centerissä. Tuona kesäkuun päivänä 55 vuotta sitten Montrealin Queen Elizabeth -hotellissa kuusi NHL-seuraa varasi yhteensä 21 pelaajaa.

Ensimmäisen draftin varauksista suurimmaksi nimeksi nousi Pete Mahovlich, jonka isoveli Frank oli tuohon aikaan NHL-supertähti. Detroit Red Wingsin nappaama Pete voitti myöhemmin 1970-luvulla Stanley Cup -mestaruuden neljä kertaa Montreal Canadiensin paidassa.
Tuoreimmat uutiset maailman parhaan jääkiekkosarjan tapahtumista tarjoaa [@NHL\_fi]
Pete Mahovlich napattiin numerolla kaksi. Historian ensimmäinen varaus oli Montrealin huutama hyökkääjä Garry Monahan.
- Draft oli uutta tuohon aikaan, eikä kukaan oikein tiennyt siitä mitään. Pitää muistaa, että suurimmalla osalla junioripelaajista oli jo sopimus jonkin NHL-seuran kanssa, Monahan kertoi Total Hockey -kirjassa.
Draft jatkui pienimuotoisena vielä jonkin aikaa. Eikä osumatarkkuuskaan ollut aina kohdillaan. Vuosien 1964, 1965 ja 1967 drafteissa numeroilla 1-4 varatuista pelaajista yksikään ei pelannut yhtään NHL-ottelua.
NHL laajeni vuonna 1967 kuudella seuralla. Draft kasvoi kuitenkin kunnolla vasta 1969, jolloin varattuja pelaajia oli 84. Heistä yksi oli historian ensimmäinen suomalaisvaraus Tommi Salmelainen, joka liitettiin St. Louis Bluesin listoille numerolla 66.
Muutama legendaariseksi muodostunut NHL-pelaaja päätyi seurojen haaviin 1960-luvun varaustilaisuuksissa. Sellaiset nimet kuin Ken Dryden, Brad Park ja Bobby Clarke ovat ensimmäisen vuosikymmenen löytöjä.

Seuraavalla vuosikymmenellä yksittäiset draftit alkoivat jo tuottamaan useita supertähtiä. Gilbert Perreault, Darryl Sittler ja Billy Smith varattiin 1970, Guy Lafleur, Marcel Dionne ja Larry Robinson 1971.
Varsinainen napakymppi tuli sitten 1979. Tuota ikäluokkaa pidetään yleisesti yhä parhaimpana tai toiseksi parhaimpana NHL Draftina koskaan. Mark Messier, Ray Bourque, Mike Gartner, Glenn Anderson ja Michel Goulet olivat suurimmat nimet.
"Kakkososasto" ei ollut sekään heikko. Sellaiset nimet kuin Brian Propp, Rick Vaive, Kevin Lowe, Guy Carbonneau, Dirk Graham, John Ogrodnick, Dale Hunter ja Neal Broten ihastuttivat ja vihastuttivat pitkään NHL-jäillä. Myös länsinaapurimme legendat Pelle Lindbergh, Tomas Jonsson, Thomas Steen ja Mats Näslund ovat kesän 1979 varauksia.
Vuonna 1979 neljä WHA-liigan seuraa liittyi NHL:ään. Osa varatuista pelaajista kuten Messier ja ykkösenä huudettu Rob Ramage olivat jo pelanneet WHA:ssa ammattilaisena, mikä osittain paransi ikäluokan tasoa.
- Oli hyvä päätös siirtyä ammattilaiseksi vuosi etuajassa. Sain pelata hyvässä liigassa, jossa kehityin paljon nopeammin kuin olisin kehittynyt junioreissa, Ramage sanoi Total Hockeyn mukaan.
Lisää aiheesta: [Varaushistorian kovimmat kaappaukset]
Se suurin mansikka jäi kesän 1979 draft-kakun päältä. Wayne Gretzky olisi ikänsä puolesta ollut varattavissa vuonna 1979. Gretzky oli kuitenkin pelannut Edmonton Oilersissa viimeisellä WHA-kaudella, ja NHL-jäille siirtynyt seura sai pitää kultakimpaleen riveissään eikä "The Great Onea" näin koskaan varattu NHL Draftissa.
Edmonton sai pidettyä Gretzkyn ja napattua NHL Draftissa Messierin, Andersonin sekä Lowen. Kun Oilers varasi vielä Jari Kurrin sekä Paul Coffeyn kesällä 1980, tulevien mestaruuksien runko alkoi olla kasassa.
Kesän 1980 draft oli siitä historiallinen, että se oli ensimmäinen nykymuotoinen yleisötapahtuma. Montreal Forumiin saapui yli 2 500 kiekkofania seuraamaan varaustilaisuutta.
Vuoden 1979 NHL Draftin kilpailijana kaikkien aikojen parhaan tittelistä kilpailee yleisen näkemyksen mukaan kesän 2003 ikäluokka, jonka nimimiehistä suuri osa luistelee yhä NHL-jäillä.
Kun kakkoskierroksella varataan sellaiset pelaajat kuin Patrice Bergeron, Shea Weber, Corey Crawford sekä David Backes ja draftin loppupuolella kaapataan vielä Joe Pavelski sekä Dustin Byfuglien, niin se kertoo ikäluokan syvyydestä.
- Kesän 2003 draft loi perustan monelle seuralle. Me kaikki aina ajattelemme, että draftit ovat hyviä, mutta en usko, että kukaan tajusi kesän 2003 draftin olevan niin hyvä kuin se oli, Nashville Predatorsin GM David Poile kertoi The Globe and Mail -lehdelle.

Ykköskierroksen helmiä olivat Ryan Getzlaf, Corey Perry, Eric Staal, Brent Burns, Ryan Suter, Zach Parise, Jeff Carter ja Marc-Andre Fleury. Siihen kun laitetaan päälle vielä Thomas Vanek, Brent Seabrook, Dion Phaneuf, Ryan Kesler, Dustin Brown ja Mike Richards, niin talenttia riitti todella laajalle rintamalle.
- Joka draftissa kuulee saman asian seuroilta: pitää saada pelaajia, jotka tulevat pelaamaan NHL:ssä. Pelaajat, jotka varattiin 2003 draftissa eivät vain pelanneet. Nämä jätkät olivat kapteeneja, voittivat kultamitaleja, voittivat Stanley Cupeja ja voittivat isoja henkilökohtaisia palkintoja, TSN-kanavan draft-asiantuntija ja entinen Calgary Flamesin GM Craig Button hehkutti.
Yksi 80-luvun vahvoista vuosista oli 1983. Ryhmästä löytyi supertaitoa Steve Yzermanin ja Pat LaFontainen muodossa. Myös myöhempien vuosien NHL-voimahyökkääjien eliitti löytyi tästä draftista: Cam Neely, Kevin Stevens ja Rick Tocchet.
Hiekkapaperia löytyi voimalaitureiden lisäksi Claude Lemieux´n ja Esa Tikkasen repertuaarista. Kaksikko on kärkikastia NHL:n kaikkien aikojen ärsyttäjien listalla. Myös NHL-historian kuuluisimpiin tappelijoihin lukeutuva Bob Probert on kesän 1983 varauksia.
Todella kovia nimiä - tosin ei erityisen nuoria sellaisia - kaapattiin vielä lopussa. Sergei Makarov, Vjatsheslav Fetisov, Vladislav Tretjak, Alexei Kasatonov, Dominik Hasek lisättiin NHL-seurojen listoille.
Kesän 1984 NHL Draft oli ensimmäinen, joka televisioitiin suorana lähetyksenä julkisella kanavalla. Mario Lemieux varattiin ykkösenä. Muita huippunimiä olivat Patrick Roy, Brett Hull, Luc Robitaille, Gary Suter ja Gary Roberts.

Eurooppalaisia eli lähinnä neuvostoliittolaisia huippumiehiä sai "varastettua" myöhemmillä kierroksilla vielä 1980-luvun loppupuolella. Igor Larionov (11. kierros), Alexander Mogilny (5.), Sergei Fedorov (4.), Pavel Bure (6.) ja Vladimir Konstantinov (11.) ovat tähtiesimerkkejä. Ja valuipa ruotsalaislegenda Nicklas Lidströmkin kolmannelle kierrokselle.
Mutta eurooppalaiset alkoivat vähitellen murtautua myös aivan draftin kärkikastiin. Tshekkoslovakialainen puolustaja Petr Svoboda meni kesällä 1984 numerolla viisi ja ruotsalainen hyökkääjä Ulf Dahlen kesällä 1985 numerolla seitsemän.
Pankin räjäytti lopulta Mats Sundin, josta tuli kesällä 1989 ensimmäinen eurooppalainen ykkösvaraus. Joku jälkiviisas olisi saattanut napata Teemu Selänteen vuotta aikaisemmin numerolla yksi.
No, Teemu meni kesällä 1988 numerolla 10. Tuon vuoden muita huippunimiä olivat ykkösenä varattu Mike Modano, Rob Blake, Jeremy Roenick, Marki Recchi, Rod Brind'Amour, Trevor Linden ja Mogilny.
Vuoden 1991 Draftissa nähtiin draamaa. Ykkösvaraus oli selviö.
Lisää aiheesta: [Rasmus Dahlin pakkivuosikerran helmenä]
- Tässä draftissa on Eric Lindros ja sitten ovat kaikki muut. Hän lähti tähän kauteen ykköseksi rankattuna, eikä se asema ollut missään vaiheessa uhattuna. Hän on paras lupaus sitten Mario Lemieux'n, eräs NHL-kykyjenetsijä julisti Total Hockeyn mukaan.
Lindros ei kuitenkaan suostunut pelaamaan Quebecissa. Nordiques kauppasi hänet vuosi myöhemmin Philadelphia Flyersiin ja sai vaihdossa kuusi pelaajaa, kaksi ykköskierroksen varausvuoroa sekä 15 miljoonaa dollaria. Yksi niistä pelaajista oli Peter Forsberg.
Lindros oli täysin ykkösvarausvuoron arvoinen pelaaja. Ja niin ovat olleet monet muutkin kunnian saaneet. Mutta varaaminen ei ole tarkkaa tiedettä. Siksi olemme nähneet Alexandre Daiglen, Patrik Stefanin, Rick DiPietron ja Nail Yakupovin menevän numerolla yksi.
Draft on jälkiviisastelun kultakaivos. Miten joku erehtyi kesällä 2012 varaaamaan Yakupovin 10 pykälää ennen Filip Forsbergiä? Tai puolustaja Griffin Reinhartin 74 pykälää ennen Shayne Gostisbehereä?
Pelaajan arviointiin voi vaikuttaa, ikään ei. Mitä yhteistä on Drew Doughtylla, Alex Pietrangelolla, Erik Karlssonilla, John Carlsonilla ja Roman Josilla? He ovat tietenkin kaikki NHL:n huippupuolustajia, mutta myös kesän 2008 varauksia. Joskus samaan ikäluokkaan vain sattuu valtava määrä saman pelipaikan ehdotonta eliittiä.
Jonkinlaista eliittiä löytyy varmaan ensi viikonloppunakin. Mihin tämän ikäluokan taito sitten riittää kaikkien aikojen draft-vuosien rankingissa, se nähdään vasta joskus ensi vuosikymmenen jälkipuoliskolla.