Skip to main content

Canucksin menestys riippuu paljon Erikssonista

Teksti Kevin Woodley / NHL.com

NHL.com analysoi kaikki 30 NHL-joukkuetta 30 päivässä. Analysoitavana suurimmat syyt optimismiin ja suurimmat kysymykset, jotka Vancouver Canucks kohtaa alkavalla kaudella.


Tässä kolme suurinta kysymystä, jotka Canucks joutuu kohtaamaan kaudella 2016-17:

1. Brandon Sutterin ehjä kausi

Vancouver hankki Sutterin Pittsburgh Penguinsista vuosi sitten runkopelaajaksi ja kakkosketjun sentteriksi, mutta hän pelasi ensimmäisellä kaudellaan Canucksissa vain 20 ottelua tyräleikkauksen ja murtuneen leuan takia.

Otos on tietysti aika pieni, mutta noissa 20 ottelussa Sutter teki viisi maalia ja keräsi yhdeksän pistettä, eli tahti oli sama kuin hänen yhden kauden maaliennätyksessään, 21. Canucksin ja sen pudotuspelitoiveiden kannalta vielä tärkeämpi on tieto, että joukkue aloitti kauden 7-4-5 ilman Sutteria, mutta pelasi 8-6-6 hänen ollessa kokoonpanossa. Sutterin kanssa pisteitä olisi samalla tahdilla kertynyt 90, reilusti enemmän verrattuna Canucksin pistesaaliiseen ilman häntä, 70 (23-32-7).

- Hän pelaa vastustajan parhaita ketjuja vastaan ja tekee maaleja. Kaipasimme häntä kovasti, GM Jim Benning sanoi.

2. Luotettava maalivahtikaksikko

Ryan Millerin torjuntaprosentti 91,6 oli hieman NHL:n keskiarvon alapuolella ja 28:ksi paras säännöllisesti pelanneiden maalivahtien joukossa, mutta kun tarkastellaan laukaisupaikkoja ja vetojen laatua, asiat näyttävät jonkin verran paremmilta Millerin kannalta. Maalivahtien torjuntoja analysoiva Nick Mercadante on kehittänyt oman suhteutetun torjuntaprosenttinsa, joka ottaa huomioon muiden muassa sen, mistä vedot lähtevät, ja millaiset maalivahdin numerot ovat liigan keskiarvoon verrattuna. Hänen menetelmällään laskettuna Miller oli NHL:ssä sijalla 10, yhden sijan edellä liigan parhaaksi maalivahdiksi ehdolla ollutta Tampa Bay Lightningin Ben Bishopia. Canucksin kakkosmaalivahdin Jacob Markströmin suhteutetut tilastot eivät olleet ihan yhtä hyviä; hänen torjuntaprosenttinsa oli 91,5, mutta hän oli Mercadanten listalla vasta 29:s. Tosin Markström paransi peliään huomattavasti oltuaan ensimmäisen kuukauden sivussa akillesjännevamman takia.

Kun Miller, 36, ja Markström, 26, ovat molemmat pelikunnossa kauden alusta lähtien, Canucks pystyy antamaan Millerille enemmän vapaailtoja, jolloin hän todennäköisesti pystyy säilyttämään usein nähdyn uskomattoman tasonsa pitempään kuin viime kaudella.

3. Eric Gudbranson siivoaa maalin edustan

Gudbransonin taidot hyökkäyspäässä voivat olla arveluttavia, mutta 195-senttisen ja 98-kiloisen puolustajan ansiot ovatkin aivan muualla. Hän auttaa joukkuettaan parhaiten oman maalin edessä.

- Annoimme aivan liikaa erinomaisia maalipaikkoja, Benning huomautti.

- Vastustajan pelaajia pääsi vapaasti maalillemme. Ensimmäisen vedon jälkeen he saivat vapaasti toisen tai kolmannenkin tilaisuuden yrittää maalia, emmekä me häätäneet heitä pois maalilta.

Benningin mielestä jokainen puolustuspari on nyt fyysisesti vahva. Gudbranson on toisessa parissa, Alexander Edler on palannut ykköspariin oltuaan sivussa viime kauden kaksi viimeistä kuukautta murtuneen jalan takia, ja joko 198-senttinen Luca Sbisa tai Nikita Tryamkin pelaa kolmannessa parissa.

- Meillä on nyt pelaajia, jotka saavat vastustajan hyökkääjät tuntemaan olonsa epämukavaksi, hän muistutti.

4. Bo Horvat ja Sven Baertschi kauden jälkimmäisellä puoliskolla

Horvatin peli oli hieman jumissa ensimmäisellä puoliskolla, varsinkin silloin, kun Sutterin poissa ollessa hän joutui pelaamaan vastustajan parhaimmistoa vastaan. Joulukuu puoliväliin mennessä hän oli tehnyt vain kahdeksan pistettä, ja hänen 27 ottelua kestänyt maaliton putkensa päättyi vasta tammikuun alkupuolella. Mutta kauden viimeisten 40:n ottelun aikana hän kokosi 30 pistettä.

Baertschi oli kauden alussa terveenä sivussa kokoonpanosta ja teki ensimmäisissä 27:ssä ottelussaan tehot 2+5. Tähän jaksoon mahtui myös 13:n ottelun maaliton putki, joka päättyi joulukuun puolivälissä. Ylivoimaminuutit ja Horvatin kanssa pelaaminen virkistivät Baertschin, ja kauden viimeisissä 42:ssa ottelussa hän iski tehot 13+8. Canukcs odottaa Horvatin sekä kesäkuussa kahden vuoden mittaisen ja 3,7 miljoonan dollarin arvoisen sopimuksen tehneen Baertschin jatkavan heti tulevan kauden alusta lähtien samalla tavalla kuin miten viime kausi päättyi.

Tässä kolme suurinta kysymystä, jotka Vancouver Canucks joutuu kohtamaan kaudella 2016-17:

1. Onko myös puolustajista maalintekijöiksi?

Vancouverin puolustajat tekivät neljänneksi vähiten maaleja NHL:ssä viime kaudella, yhden sijan edellä Floridaa, joten monet ihmettelivät, kuinka Gudbransonin hankkiminen voisi auttaa joukkuetta, jolla on vaikeuksia maalinteossa. Gudbranson nimittäin on koonnut 43 pistettä 309:ssä NHL-ottelussa, ja hänen tilastonsa pudotuspeleissä eivät ole mitenkään mairittelevia.

Benning näyttää suosivan puolustajia, jotka pystyvät toimittamaan kiekon nopeasti pois omalta alueelta, mutta hän haluaa myös luoda kolme tasapainoista pakkiparia, joissa on sekä taitoa että fyysisyyttä. Hän sanoi Canucksilla jo olevan yksi sellainen, ykköspari Edler ja Christopher Tanev, ja toisesta parista saadaan myös tasapainotettu kaksikko, kun Gudbransonin pariksi tulee taitava kiekon käsittelijä, toista vuotta pelaava Ben Hutton.

- Haluamme kiekollisen puolustajan ja hänen parikseen omalla alueella varman, fyysistä peliä pelaavan puolustajan, Benning selitti ja lisäsi, että he toivovat Philip Larsenin olevan kolmannen puolustusparin taitopelaaja parinaan Sbisa tai Tryamkin.

- Kyse ei ole niinkään puolustajien pelityylistä vaan siitä, kuinka löydämme parit, jossa kemiat osuvat hyvin yhteen.

2. Pystyvätkö Loui Eriksson ja Philip Larsen parantamaan ylivoimapeliä?

Vaikea kuvitella, että Canucks tekisi selvästi enemmän maaleja ilman merkittäviä parannuksia ylivoimapelissä, joka vielä kaksi kautta sitten oli NHL:n 11:neksi paras, mutta viime kaudella vasta sijalla 27, kun Daniel ja Henrik Sedin edelleen pyörittivät ylivoimaa oikean laidan kautta.

Vancouverilla ei ole ollut viivalla ylivoimaa pyörittävää puolustajaa sen jälkeen, kun Christian Ehrhoff lähti vapaana agenttina Stanley Cup –finaalin jälkeen vuonna 2011. Oikealta ampuva Larsen oli viime kaudella KHL:n puolustajien viidenneksi paras pistemies, ja Canucks toivookin hänen täyttävän sen paikan. Nähtäväksi jää, ovatko hanakasti maalille laukova Larsen ja Eriksson riittävät korjaukset ylivoimaan. Ensin Larsenin pitää kuitenkin varmistaa paikkansa tasakentällisin pelatessa.

3. Onko vasemmalla tarpeeksi maalintekijöitä?

Useimmat olettavat Erikssonin ottavan joukkueessa saman paikan kuin Ruotsin maajoukkueessa, ykkösketjun oikeassa laidassa Sedinien kanssa, mutta Canucks joutuu ehkä kierrättämään häntä tasapainottaakseen ketjujaan. Joissakin ketjuissa tarvitaan maalitekijää vasemmalla laidalla, varsinkin, jos Baertschi ja Horvat pidetään yhdessä kolmannessa ketjussa.

Ruotsin liigan viime kauden paras pelaaja Anton Rodin, Eriksson, Emerson Etem ja Alexandre Burrows pystyvät pelaamaan sekä oikealla että vasemmalla laidalla, mutta Rodin ei ole aikaisemmin pelannut NHL:ssä ja on vasta parantunut polvivammasta, jonka takia hänen kautensa päättyi tammikuussa. Etem ja Burrows taas tuntuvat sopivan paremmin kolmos- tai nelosketjuun.

- Meillä on monipuolisia pelaajia ja eri vaihtoehtoja, Benning vakuutti.

- Valmentajien pitää vain löytää oikeat ketjut.

Katso lisää