Sinipunavalkoinen Montreal on tänä syksynä sinivalkoinen

Montrealia ei turhaan tituleerata kiekkohulluksi kaupungiksi. Hulluja kiekkokaupunkeja on tällä planeetalla monia muitakin, mutta Montreal on sittenkin oma lukunsa. Ylitse muiden, kaukana toisista.

Kanadan toiseksi suurin kaupunki elää ja hengittää Canadiensin tahtiin joka ikisellä solullaan ja keuhkorakkulallaan. Kotiareena Bell Centren kapasiteetti on 21 288 katsojaa, ja ottelut ovat olleet loppuunmyytyjä nyt 536 kertaa peräkkäin. Sellaisen katsomon edessä on hienoa pelata ja vielä hienompi onnistua. Ja kun tilaisuuden saa, siihen kannattaa tarttua, niin kuin Antti Niemi lauantai-iltana teki.
Tuoreimmat uutiset maailman parhaan jääkiekkosarjan tapahtumista tarjoaa [@NHL\_fi]
Toisen flunssa on toisen tilaisuus. Kun ykkösveskari Carey Price sairasteli, Niemi pääsi ensi kertaa tänä syksynä Montreal Canadiensin tolppien väliin lauantaina Pittsburgh Penguinsia vastaan pelatussa ottelussa.
Kapeassa kaukalossa nähtiin hämmentävän komea suomalaiskattaus, sillä Bell Centren jäällä luisteli peräti kuusi sinivalkoista kiekkoilijaa: kotijoukkueen Niemi, Artturi Lehkonen, Joel Armia ja Jesperi Kotkaniemi sekä vieraiden Olli Määttä ja Juuso Riikola. Maaleja nähtiin yksi enemmän. Kamppailu päättyi Canadiensin voittoon voittolaukauskilpailun jälkeen maalein 4-3.
Niemi oli keskeisessä roolissa tehtyään tyhjäksi Jevgeni Malkinin ja Sidney Crosbyn yritykset ja avitettuaan Canadiensin jo alkukauden toiseen voittoon Penguinsista.
- Maltoin vain mieleni, pidin hyvän etäisyyden ja torjuin, tiivisti Niemi.

Ja oli tietysti ihan oikeassa. Ei tuo maalivahdin työ ole astrofysiikkaa. Se on torjumista.
Ei ihme, että Canadiensin historiaa huokuvassa ja vaalein puupaneelein sävytetyssä pukukopissa riitti ylistäjiä Niemen ammattiosaamiselle.
- Erittäin hyvä esitys jälleen. Se on tuttua jo viime kaudelta. Hän oli erinomainen, kun Carey oli sivussa ja ansaitsi siksi sopimuksensa kesällä. Olemme onnellisia, että Antti pelaa meillä, hyökkääjä Jonathan Drouin kiitteli.
Niemi ei todellakaan huojunut eikä heilunut, vaikka kohti puhalsivat maailmanluokan myrskytuulet. Eilen niillä puhureilla oli nimet Jevgeni ja Sidney. Malkinin ja Crosbyn pysäyttäminen ei ollut palkitsevaa pelkästään Niemelle, vaan se oli mannaa koko joukkueelle.
- Kuulin aamulla, että pelaan. En tarkkaan tiedä, mikä Pricella on, mutta sain jo edellisenä iltana vähän varoitusta viestillä tilanteesta, Niemi kertoi Satakunnan Kansalle.
Viime kausi ei ollut helppo sen paremmin Canadiensille kuin Niemelle. Saman voi sanoa suoremminkin. Vaikeaa oli.
Canadiensin piti kilvoitella paikasta pudotuspeleihin, mutta kausi lähti vinoon heti lokakuussa. Lopulta runkosarjasta muodostui legendaarisen organisaation huikean historian heikoin.

Niemi puolestaan sai ammattilaisuransa ansioluetteloon ensimmäisen sellaisen kauden, jonka aikana merkintöjä tehtiin kolmesta eri seurasta. Niistä ensimmäinen tuli juuri Pittsburghista, jossa Niemi ehti pelata vain kolme ottelua ennen kuin Penguins laittoi hänet waiver-listalle. Kaikki nuo ottelut olivat jälkimmäisiä peräkkäisinä päivinä pelatuista otteluista. Saldo oli ankea: Penguinsin tähtiarmada hävisi kaikki kolme ottelua ja Niemi päästi 16 maalia. Torjuntaprosentti oli karu 79,7 ja päästettyjen maalien ottelukohtainen keskiarvo vielä karumpi 7,5.
- Kakkosmaalivahdin roolin yksi osa on pelata peräkkäisistä otteluista jälkimmäinen. Se ei ole mitenkään ihanteellinen tilanne, mutta se on osa kakkosmaalivahtina olemisen haastetta, Penguinsin valmentaja Mike Sullivan pohti viime syksynä.
Eilisen jatkoaikapelin jälkeen hampaankoloista oli huuhdeltu kaikki, mitä sinne viime syksynä jäi.
- Tästä jäi hyvä fiilis. Olemme vahvoilla, kun pelaajat tekevät sovittuja asioita, Niemi myhäili.
Hyvä fiilis on tärkeä, kun harteille on lastattu paineita ja fanien kiihkeät katseet polttavat reikiä trikolorin väriseen paitaan. Kanadan toiseksi suurimman kaupungin metropolialueella asuu yli neljä miljoonaa ihmistä, ja heistä joku huomaa jopa sen, jos Canadiensin pelaaja kaivaa nenäänsä.
Lisää aiheesta: Antti Raanta torjui helpottavan voiton Arizona Coyotesille]
Niemi sai huomata Montrealin poikkeavuuden jo monisävyisellä viime kaudellaan, jolloin tie vei Penguinsista Florida Panthersin kautta Canadiensiin. Tietysti Niemi näki asetelman jo vierasjoukkueen jäsenenä Montrealissa, mutta osana Les Habitantsin orkesteria se kaikki on sittenkin erilaista. Eikä nyt puhuta pelkästään pelitahdista ja otteluohjelmasta, vaan aivan kaikesta suurorganisaation arkeen liittyvästä.
Vaikka Carey Pricen asema Canadiensin veräjänvartijana on vankasti betonoitu, myös Niemi on naulannut rakennustarpeistaan kestävän majapaikan. Jo viime kaudella Niemi sai mukavasti vastuuta - ja mukavasti hän myös pelasi. Suomalaiskonkari pääsi tositoimiin 19 ottelussa, sai voitokkaan vahdin maineen ja esiintyi edukseen.
Myös joukkuetoverit osaavat arvostaa kakkosvahtinsa osaamista ja omistautumista.
- Hän pelaa todella hienosti ja paiskii treeneissä kovasti hommia. Ja kyllä siitäkin varmasti apua oli, että hän tunsi vähän tarkemmin noita tyyppejä, jotka tulivat vastaan rankkarikisassa, Drouin arveli.
Niin kuin sanottua, koko joukkueen viime kausi oli kaikkea muuta kuin mukava. Se oli sekava. Se oli synkkä. Se oli karmea.
Ja juuri sekavien lähtökohtien vuoksi lentävä lähtö tähän kauteen on äärimmäisen tärkeä.