Burns_MW

CALGARY - Ennen NHL-otteluita näytetään usein kuvaa jäähallin käytävältä, kun pelaajat saapuvat hallille. Vaatemuoti vaihtelee. Pipon käyttäminen sisällä on vanha juttu; sen ovat omaksuneet veteraanipelaajatkin.
Jos ottelutuloksista lyödään vetoa, voitaisiin järjestää veikkaus myös siitä, millaisissa vehkeissä San Jose Sharksin puolustaja Brent Burns astelee hallille. Lierihattuja puvun kanssa, maihinnousukengät ja armeijan kuosilla varustettu valtava rinkka selässä… Pakasta voi tulla mitä tahansa.

Kun sen malliston yhdistää valtavaan risupartaan ja harvahampaiseen olemukseen, näky on pysäyttävä. Parta on niin muhkea, että Burns voisi hyvin työskennellä joulupukkina, eikä hän tarvitsisi tekopartaa laisinkaan. Valkoinen väri riittäisi.
Kummallisten vaatteiden hankkiminen on suhteellisen helppoa, sillä siihen tarvitaan vain rahaa ja vähän vaivaa. Parrankin saa kasvatettua ajan kanssa. Mutta jos aikoo hankkia yhtä hyvät taidot kuin Burnsilla on jäällä, se vaatii jo enemmän.
Jääkiekkopiireissä on paljon persoonallisuuksia, jotka kiehtovat ihmisiä. On myös paljon taitavia pelaajia, joiden otteiden seuraaminen on hauskaa. Jos nämä kaksi ominaisuutta yhdistetään ja tehdään ranking, listan kärjessä on Brent Burns.

Jos mainostoimiston pitäisi keksiä mahdollisimman persoonallinen ja kiinnostava jääkiekkoilija, tuskin heidänkään aivoriihensä etenisi niin pitkälle, että putken päästä tulisi Burnsin kaltainen hahmo.
Burns oli jo viime kaudella ehdokkaana liigan parhaalle puolustajalle jaettavan Norris Trophyn saajaksi, ja tällä kaudella hän on ollut vielä parempi. Burns pelaa 31-vuotiaana parasta jääkiekkoaan.
Kun Burns teki kahdeksan vuoden jättisopimuksen, alkoi kuulua kriittisiä ääniä mukavoitumisesta. Ne olivat turhia tölväisyjä. Burns on painanut lisää kaasua ja treenannut itsensä entistä parempaan kuntoon esimerkiksi hyödyntämällä taistelulajien oppeja kuntotreeneissään.
- Tunnen oloni koko ajan paremmaksi. Fiilis ei ole ollut koskaan näin hyvä, ja olen ollut tässä liigassa kauan… Opit tulemaan toimeen eri asioiden kanssa, Burns sanoi TSN:llä Pierre LeBrunin perusteellisessa henkilöhaastattelussa.
Burns muisteli jutussa ensimmäistä NHL-otteluaan ja sitä, miten hän istui matsin jälkeen penkillä ja ihmetteli, että pitääkö hänen tehdä vielä sama uudelleen. Burns ei ollut vielä fyysisesti valmis liigan vaatimuksiin.
- Jouduin vaikeuksiin kolme kertaa ensimmäisen vaihdon aikana, Burns naureskeli.
Nyt Burns on se, joka saa vastustajat vaikeuksiin.
Burns ei ole missään nimessä yhtään niin rujo pelaaja kuin hänen ulkonäöstään voisi päätellä, mutta hän pelaa rehdin kovaa peliä. Kylki kylkeä vastaan -taisteluissa häntä on lähes mahdoton päihittää. Omassa päädyssä Burns pelaa sopivan simppeliä peliä ja toimittaa kiekon nöyrästi helpolla syötöllä joukkuekaverille.
Hyökkäyspäässä partaniekan pelaamisessa yhdistyvät maltillinen kiekonpito, oivaltavat syötöt ja erityisesti monipuolinen laukaisuvalikoima. Burns pystyy vetämään kovaa suoraan syötöstä, ampumaan tarkan ja kovan puolilämärin tai napauttamaan kiekon ylänurkkaan ranteella siniviivan kulmasta. Burnsin viivarannari ja Joe Pavelskin ohjaus on murhaava yhdistelmä ylivoimalla.
Burns on edelleen intohimoinen pelin opiskelija. Joonas Donskoi kertoi viime kaudella NHL.com/FI:n haastattelussa, että Burns jää usein hiomaan taitojaan varsinaisten treenien jälkeen. Moni saman statuksen pelaaja hyppää pukukopin suihkutiloihin saman tien kun valmentajan silmä välttää.
- Onhan hän ihan huikea liideri tässä joukkueessa. On ollut hienoa pelata samassa joukkueessa ja katsoa hänen päivittäistä tekemistään. Hän näyttää esimerkkiä joka päivä treeneissä ja peleissä. Ei ole mikään yllätys, että hän pelaa tuolla tasolla, Donskoi sanoi tällä kaudella NHL.com/FI:n videohaastattelussa.
Jostain ihmisistä vain huokuu, että he nauttivat elämänsä jokaisesta päivästä. Burns nauttii niin jääkiekosta kuin siitä, että hän saa peuhata kotieläintarhassaan käärmeiden, liskojen ja koirien kanssa. Jos joukkuekaveri on haastatteluringissä ja tarjoutuu tilaisuus pilailla, Burns tekee sen varmasti iso virne kasvoillaan.

Burns-Toews 12-18

Burnsia on vaikea nähdä peliuran jälkeen valmentajana tai seurajohtajana. Sen hän on myöntänyt itsekin. Miehellä on niin paljon muita mielenkiinnon kohteita. Monet NHL-pelaajat keskittyvät vain jääkiekkoon ja perhe-elämään. Eikä siinä ole mitään pahaa. Burnsia kiinnostaa niiden ja eläinten lisäksi patikointi, jujutsu, lomailu matkailuautolla, historiallisten tv-sarjojen (Game of Thrones ja Vikings) seuraaminen ja kirjojen lukeminen. Burns on myös aina haaveillut liittymisestä armeijaan.
Taitaa pitää paikkansa se sanonta, ettei parta pahoille kasva.