Skip to main content

Brodeur ja Devils - vahinko takaisin vuonna 1995

Teksti Dan Rosen / NHL.com

New Jersey Devils kunnioittaa Martin Brodeurin loistavaa uraa paljastamalla hänen kunniakseen tehdyn näköispatsaan Devilsin kotihalli Prudential Centerin edustalla helmikuun kahdeksantena. Pelipaita numero 30 nostetaan kattoon seuraavan päivän iltana ennen Edmonton Oilersia vastaan käytävää ottelua. NHL.com taas kunnioittaa Brodeurin ennätyksellistä todennäköisesti Hall of Fame-kutsuun johtavaa uraa kahdeksanosaisella juttusarjalla, joka julkaistaan paitajuhlaa ennen.

Tässä tarina siitä, miten Brodeur ja Devils voittivat ensimmäisen Stanley Cup-mestaruutensa:


Kaukalon keskiympyrän yläpuolella oleva pelikello näytti kiiruhtavan ohi yhden minuutin ja jatkoi armotonta tikittämistään. 

Viisikymmentä-yhdeksän, 58, 57, 56, 55, 54…

Pelikello kävi viimeisiä lyöntejään Devilsin kotihalli Brendan Byrne Arenalla. Fanit olivat hullaantumassa, valmiina räjähtämään juhlintaan, jota oli odotettu vuosikausia.  

Martin Brodeur seisoi kotijoukkueen maalin edessä tuijottaen tulostaulua, jossa hän näki lukemat 5-2 New Jersey Devilsin hyväksi. 

Kovan playoffkevään taistellut maalivahti sai vihdoinkin hengähtää, riisua maskinsa ja laskea aseensa. 

"Se oli hetki, jolloin me tajusimme, että olimme voittamassa Stanley Cupin," sanoi Brodeur. 

Brodeur päästi vain seitsemän maalia 75 laukauksesta kevään 1995 Stanley Cup-finaalisarjassa. Koko kevään aikana hän päästi 34 maalia pelaamissaan 20 pudotuspeliottelussa. Hänen ottelua kohti päästettyjen maalien keskiarvonsa oli 1.67, torjuntaprosentti 96.7%. Hän oli henkeäsalpaavan hyvä vastustajien hyökkäyspelin tukahduttaneen Devils puolustuksen takana. 

Ratkaisevan pelin loppu oli hetki, joka vihdoin sai miehestä yliotteen. 

"Katselin ympärilleni ja näin joukkuekavereitteni hullaantuvan täysin, fanien hullaantuvan ja ajattelin, että  "tämä on todellakin tapahtumassa," Brodeur sanoi.

"Ajattelin, että "tässä ei olla enää playofftaipaleella. Me olemme ihan oikeasti voittamassa koko roskan."

"Pelin viimeisellä minuutilla koimme varmaan parhaimman tunteen minkä voit ikinä kokea."

Kuvitelkaa miten erilaiselta se tuntui edellisvuoteen viimeisen pelin viimeisiin hetkiin verrattuna. Stephane Matteau teki kuuluisan voittomaalinsa seitsemännen ottelun toisella jatkoajalla. Tuo maali päätti klassikoksi muodostuneen seitsemän ottelun Hudson-joen taistelun. New York Rangers jatkoi finaaliin Vancouver Canucksia vastaan. 

Martin Brodeur ja New Jersey Devils saivat raahata itsensä pois kaukalosta häviäjinä.

Katkera kovan iskun tavoin iskenyt tappio ensimmäisenä vuonna. Suunnaton riemu seuraavana. Eikä se ollut pelkkää sattumaa. 

Brodeurin mielestä Devils voitti Stanley Cupin vuonna 1995 paljolti sen ansiosta miten se oli hävinnyt vuonna 1994.

Voittamisessa on kyse kokemuksesta. Oppimisesta kovien tappioitten kautta. Vanha sanonta "on opittava häviämään,  jotta oppii voittamaan" on sittenkin totta. 

Devilsin kärsimä tappio oli ollut todella karvas. Niin katkeralla tavalla häviäminen olisi voinut laittaa heikommat pelaajat ja joukkueet spiraalimaiseen syöksykierteeseen ja ulos taistelusta lopullisesti. Joku muu olisi jätetty tuijottamaan naaman eteen kiinnilyödyn ikkunaa, miettimään miten kaikki olisi voinut olla toisin.

Martin Brodeur koki kaiken kevään 1994 Stanley Cup-finaalissa.

Hän vastasi jokaiseen Dominik Hasekin torjuntaan torjunnalla neljännelle jatkoajalle venyneessä maalittomassa ottelussa.

Buffalo Sabresia vastaan häviten tämän kahden maalivahtilegendan kaksintaistelun lopulta yhdellä ainoalla maalilla. Hän joutui luovuttamaan maalin Chris Terrerille Boston Bruinsia vastaan. Sitten hän pääsi taas aloittamaan. Sitten jälleen luukkumieheksi. 

Kaikesta huolimatta hän oli Devilsin ykkönen ja aloitti itäisen konferenssin finaalin New York Rangersia vastaan. 

New Jersey Devilsin entinen maalivahtivalmentaja Jacques Garon sanoi seitsemännen ottelun toisella jatkoajalla tulleen Stephane Matteaun tekemän maalin olevan jotain, josta hän ei juuri koskaan keskustellut valmennettavansa kanssa. Brodeur itse ei sitä juuri ottanut puheeksi. Mutta tämä ei merkinnyt sitä, että se maali oltaisiin unohdettu.

"Joskus opit enemmän huonon kokemuksen kautta kuin hyvän kokemuksen kautta, koska muistat sen paremmin," sanoi Caron. 

"Hän tiesi nyt millaista oli hävitä eikä hän halunnut enää koskaan kokea sitä samaa tunnetta. Siitä tuli hänen motivaationsa."

Brodeur sanoi samaa, vaikka hänen motivaatiotaan oli vaikeaa lukea työsulun lyhentämällä kaudella 1994-95. Devils oli hyvä joukkue,  mutta se ei vielä runkosarjassa näyttänyt Stanley Cup-mestariehdokkaalta. Se jäi runkosarjassa itäisen konferenssin viidenneksi.

Brodeurin runkosarjapelaamista voidaan kuvata sanalla keskinkertainen. Hänen torjuntaprosenttinsa oli 90.2%. Tämä lukema voidaan nähdä oikeassa perspektiivissä kun muistetaan, että se oli koko Brodeurin pitkän uran huonoin aina kauteen 2012-13 saakka, jolloin hänen torjuntaprosenttilukunsa oli 90.1%. Ottelua kohti päästettyjen maalien keskiarvo eli GAA 2.44 oli hänen uransa huonoin aina kauteen 2005-06 saakka, jolloin Brodeurin GAA oli 2.57. 

"Jouduimme aloittamaan jokaisen pelisarjan vieraissa," sanoi Brodeur.

"Mutta asenteemme oli se, että niin oli meille helpompaa."

Tämä asenne tuli valmentaja Jacques Lemairen yksinkertaistetusta ja pelkistetystä lähestymistavasta vieraissa pelaamiseen Brodeurin mukaan.

Vierasjoukkueella ei ollut viimeistä vaihto-oikeutta kuten kotijoukkueella on ja siksi Lemairen tuli valmennuksessaan reagoida vastustajan peluutuksiin sen sijaan, että hänen olisi pitänyt ottaa aloitteita. Brodeur tunsi, että tämä hyödytti tiettyjä pelaajia ja auttoi Devilsiä pääsemään pelirytmiin kiinni jokaisessa sen pelaamassa sarjassa. 

New Jersey voitti seitsemän vieraissa pelaamistaan kahdeksasta ykkös- ja kakkosottelusta. Se teki uuden playoffennätyksen voittamalla kymmenen vierasottelua saman kevään aikana. 

"Saimme rakennettua niin kovan momentumin," sanoi Brodeur.

"Kokemuksemme kevään 1994 playoffmarssin aikana valmisti meidät voittamaan Stanley Cupin, koska tiesimme täsmälleen mitä odottaa kussakin tilanteessa."

Mutta hän ei osannut odottaa mitä tulisi kokemaan Detroit Red Wingsiä vastaan pelatun neljännen finaaliottelun viimeisellä minuutilla. 

Martin Brodeur ei ollut koskaan kokenut mitään vastaavaa. Ei mitään lähellekään vastaavaa. 

"En ollut koskaan voittanut mestaruutta millään tasolla ennen ensimmäistä Stanley Cupiani", sanoi Brodeur. 

Voitot seurasivat häntä läpi koko pitkän peliuran. Hän pääsi juhlimaan Stanley Cup-mestaruuksia vielä kaksi kertaa lisää, vuosina 2000 ja 2003. 

Tämän tarinan kirjoittajaa Dan Rosenia voi seurata twitterissä @drosennhl

Katso lisää