Senatorsin taiturin työ tuottaa tulosta

Pittsburgh Penguinsin ja Ottawa Senatorsin ensimmäisen konferenssifinaalin kolmas erä. Ottawan Bobby Ryan kuljettaa kiekon hyökkäysalueelle, jarruttaa ja alkaa katsella syöttöpaikkaa. Hän ei huomaa Penguinsin puolustaja Brian Dumoulinia, joka tajuaa tilaisuutensa tulleen. Dumoulin jysäyttää kovan pommin, ja Ryan putoaa jäähän.

Ryan luistelee ylös päästyään hitaasti vaihtoaitioon, mutta kolhu ei ole niin iso, että hänen pitäisi siirtyä pukukopin puolelle. Ryan sukii hiuksiaan ja vetää henkeä.
Jatkoerä. Ryan on täydessä iskussa.
Kiekko pyörii Penguinsin hyökkäyssiniviivan tuntumassa. Ryan näpäyttää kiekon pois Bryan Rustin ulottuvilta, karkaa terävillä potkuilla läpi, eikä häntä jahtaava Olli Määttä saa enää itseluottamusta uhkuvaa hyökkääjää kiinni. Ryan kääntää kiekon rystypuolelle ja laukoo kovan vedon Marc-Andre Fleuryn taakse. Näin kova ja tarkka rysty kovasta vauhdista vaatii sekä voimaa että mailatekniikkaa.
Ottawa juhlii 2-1-jatkoaikavoittoa ja ottaa ottelusarjan tärkeän ensimmäisen voiton Pittsburghin kotiareenalla.
- Olemme puhuneet paljon siitä, että meidän pitää voittaa kamppailut siniviivalla. Tilanteessa oli vähän onneakin, että kiekko päätyi minulle. Joskus vain menet tilanteeseen vaistojen varassa. Ja onneksi kiekko löysi tiensä maaliin, Ryan kertasi osumaansa.
Tapahtumasarja taklauksesta voittomaaliin oli kuin Ryanin kausi pienoiskoossa. Runkosarja oli yhtä tuskaa ja taaperrusta, mutta pudotuspeleissä hän on päässyt loistavaan vireeseen.

Ryan, 30, kärsi runkosarjassa loukkaantumisista, ja esitykset heittelivät illasta toiseen. Hän teki 62 ottelussa kärkihyökkääjälle vaatimattomat tehot 13+12=25. Ryan sanoi pelin jälkeen, että hän tajusi vasta pudotuspelien alettua, mitä häneltä vaaditaan huippuesityksiin. Kun pudotuspelit alkoivat, hän tunsi olonsa raikkaaksi.
Ottawan valmentaja Guy Boucher sanoi, ettei hän käynyt ennen pudotuspelien alkua mitään maagista keskustelua, joka olisi kääntänyt Ryanin suunnan.
- Bobbylla oli erinomaisia jaksoja vuoden aikana. Hän teki paljon asioita oikein, muttei saanut tulosta aikaan. Se aiheutti henkisen blokin. Siinä tilanteessa pelaaja alkaa ajatella, ettei hän teekään niitä oikeita asioita, Boucher sanoi.
Boucher myönsi, että Ryanilla oli vaikea vuosi henkilökohtaisella tasolla.
- Mielestäni hän oli mahtava ensimmäisestä loukkaantumisesta toivuttuaan, mutta hän ei vain osunut maaliin. Sitten hän loukkaantui taas. Runkosarjan lopusta 12 peliä olivat hyviä. Hän blokkasi vetoja, maksoi hintaa ja pelasi todella hyvää kahden suunnan peliä, valmentaja totesi.

Sanotaan, ettei runkosarjalla ole enää pudotuspeleissä merkitystä, mutta usein väittämä ei pidä paikkaansa. Boucherin mielestä Ryanin osuma runkosarjan viimeisessä ottelussa oli erittäin tärkeä. Ryan sai katkaistua sillä maalilla 13 ottelun maalittoman putkensa.
- Hänestä on tullut vahva kahden suunnan pelaaja, mutta sitä me vaadimme kaikilta pelaajilta, sekä pakeilta että hyökkääjiltä. Joillakin pelaajilla sen omaksuminen vie enemmän aikaa. Ryan saa nyt siitä palkintoa maaleina, Boucher kertoi.
Ryan ei tehnyt New York Rangersia vastaan pelatussa toisen playoff-kierroksen ottelusarjassa yhtään maalia, mutta kokonaisuutena pudotuspelit ovat sujuneet tehokkaasti. Hänellä on nyt kasassa 13 ottelusta viisi maalia ja kuusi syöttöpistettä.
Ryanilla oli näppinsä vahvasti pelissä Ottawan avausmaalissakin. Hän näki maalin takaa komeasti ketjukaverinsa Jean-Gabriel Pageaun, joka sai viimeistellä vapaasti lukemiksi 1-0.

Ottawan maali oli tavallaan vain johdantoa siitä jatkumosta, jota Senators esitti ottelussa. Ryan antoi hyvää painetta maalin takana Dumoulinille, joka ei päässyt purkamaan tilannetta.
Ryanin, Pageaun ja Mark Stonen ketju on vahva kokonaisuus, josta on vielä paljon iloa Senatorsille.
- Minulla oli kova oppivuosi. Luulen, että kaikki ovat tietoisia siitä, että minulla oli kasvukipuja, Ryan sanoi.
- Uskon, että saamme kaikki nyt palkinnon siitä, että olemme omaksuneen oman tapamme pelata. Sanoin aiemminkin, että olen valmis uhraamaan kaiken hyökkäystehon, jos pääsen konferenssifinaaliin, hän jatkoi.
Anaheim Ducks valitsi Ryanin vuoden 2005 varaustilaisuudessa toisena Pittsburghin Sidney Crosbyn jälkeen. Crosby on tehnyt Ryania kovemman uran, mutta ensimmäisessä konferenssifinaalissa Ryan oli rutkasti näkyvämpi hahmo.
- Ryan pelaa mahtavasti. Hän on ollut jatkuvasti parhaita hyökkääjiämme. Hän luo tilanteita ja on vahva kiekon kanssa. Hän on hyvin kilpailullinen, taistelee kovaa ja pelaa jämäkästi koko kentän alueella, Kyle Turris kehui joukkuetoveriaan.
Kehut kovasta taistelutahdosta kuulostavat Ryanin kohdalla sikäli oudoilta, että häntä on syytetty läpi uran liian flegmaattisesta pelistä. Mutta Boucherin luoma henki näkyy Ryaninkin kohdalla. Valmentaja saa taitopelaajatkin sitoutumaan puolustuspeliin. He ymmärtävät, millaisen edun joukkue siitä saa.
- Hän on todellakin astunut esiin. Meidän jokaisen pitää nostaa tasoamme ja nostaa samalla toisiamme uudelle tasolle. Bobby on malliesimerkki siitä, totesi Turris.