Skip to main content

Viisi kysymystä Ottawan Craig Andersonille

Senatorsin maalivahti pitää vanhoista, historiallisista halleista

Teksti Varpu Sihvonen / NHL.com/fi, kirjeenvaihtaja

NEW YORK - Ottawa Senatorsin maalivahti Craig Anderson kertoo ajatuksistaan ennen ottelua, keskittymisestään ja joukkueen kaudesta. Hän myös paljastaa, että pelaaminen on ollut hänelle henkireikä sen jälkeen, kun hänen vaimollaan todettiin syöpä lokakuun lopulla.

Tässä Viisi kysymystä … Craig Andersonille:

Olet pelannut urallasi 36 ja tällä kaudella kolme nollapeliä. Missä vaiheessa ottelua uskallat ajatella, että tästähän saattaa tulla nollapeli?

- En koskaan. Elän vain hetkessä ja keskityn seuraavaan laukaukseen. Siinä vaiheessa peli on täysin henkinen ponnistus. Keskityn tarkasti loppuun asti.

Maalivahtina johdat aina joukkueen jäälle. Tiedätkö jo siinä vaiheessa millainen illan ottelusta tulee? Tunnetko, minkälainen mieliala joukkueessa on?

- En oikeastaan. Joinakin iltoina kyllä tuntee, että tämä ei ole meidän ilta, mutta se on hyvin harvinaista. Sellaisena iltana on vain sellainen tunne, että kaikki ei ole kohdallaan, ja niinhän siinä sitten käy, että takkiin tulee. Useimpina iltoina valmistautuminen kuitenkin menee ihan nappiin, mikään ei jää sattuman varaan ja kaikki menee suunnitelman mukaan.

Video: Anderson tarkkana

Mitä ajattelet, kun kävelet kopista jäälle?

- No enpä juuri mitään. Pidin paljon New Yorkin Madison Square Gardenista ennen remonttia, koska jäälle mennessä näki kuvia kaikista vanhoista tähdistä ja mielessään saattoi kuvitella heidän pelaavan täällä. Nyt kuvia ei enää ole vierasjoukkueen puolella, mutta Gardenissa on silti hieno pelata. Tämä on yksi niistä harvoista halleista, joiden seinien sisällä on paljon historiaa. Kuka tietää kauanko näitä historiallisia rakennuksia on enää olemassa, ja siksi niissä on niin hieno pelata.

Missä Senators menee, kun kauden ensimmäinen neljännes on pelattu?

- Olemme henkisesti vahvoja. Pelaamme omaa systeemiämme ja säästämme energiaa pelaamalla joukkueena emmekä yritä mitään hienoja yksilösuorituksia. Ensimmäisten viiden, seitsemän ottelun aikana meillä oli hieman vaikeuksia systeemin kanssa, ja lopputulokset olivat suurinumeroisia. Mutta sen jälkeen olemme pelanneet tiukkaa puolustuspeliä, ja sitä kautta voittoja on alkanut tulla.

Mitä ajattelet pelaamisesta kahtena iltana peräkkäin? Onko se liian raskasta?

- Se on vain asennekysymys. Väsymys on tunnetila. Minulle riittää se, kun saan kunnon yöunet ja venyttelen kevyesti aamulla. Siitä se lähtee. Mielestäni pelaan nyt paremmin kuin koskaan. En anna ajatusten harhailla vaan keskityn vain illan otteluun enkä ajattele liikaa tulevaisuutta. Pelatessa voin tehdä jotain positiivista joukkuekavereiden kanssa. Jääkiekko on minulle henkireikä, sillä pelatessa aika pysähtyy. Elämää ja kaikkea muuta ehtii murehtia sitten pelin jälkeen.

Katso lisää