Legendat kohtaavat ulkojäällä Winnipegissä

Winnipeg Jetsin ja Edmonton Oilersin legendojen kohtaamisessa Investors Group Field -stadionilla nähdään menneisyyden parhaita pelaajia ehkä viimeisen kerran jäällä yhdessä.

Yleisö ei ainakaan ole unohtanut heitä. Perjantain harjoituksia Winnipeg Jetsin kotihallissa MTS Centressä kävi katsomassa arvioitten mukaan ainakin 6 000 ihmistä. ja tiskijukka soitti Thin Lizzyn vanhaa "The Boys Are Back In Town" -hittiä, kun Jetsin alumnijoukkueen pelaajat astuivat jäälle.
- Monet näistä kavereista ovat jo kuusikymppisiä, Jetsin joukkueen ainoa Hockey Hall of Famen jäsen Dale Hawerchuk sanoi harjoitusten jälkeen.
- Tämä on ainutlaatuinen tilaisuus pelaajille. Ja myös faneille. Kukapa tietää, tämä voi olla viimeinen tilaisuus nähdä Gretzky jäällä.
Esa Tikkasella oli kädessään vanha kunnon puumaila, Oilersin maalivahti Billy Ranford heitti muutaman kerran patjansa päällekkäin kuin ennen vanhaan, kun taas Teppo Numminen ja Teemu Selänne näyttivät siltä kuin voisivat pelata NHL:ssä vieläkin.

• Ei tuntunut kovin hyvältä. Jos saisin treenata pari kertaa, tuntisin oloni paremmaksi. Kahdessa viikossa olisin valmis taas pelaamaan NHL:ssä, Selänne vitsaili TSN:n haastattelussa.
  - Monet näistä kavereista eivät käy jäällä enää paljoakaan. Hienointa on nähdä kaikki nämä jätkät uudelleen. En ole nähnyt monia heistä 20 vuoteen.
  Mutta hän ei usko pystyvänsä vastaamaan Patrik Laineen kolmen maalin esitykseen enää.
  - Olisihan se hauskaa, mutta en usko olevani enää neljän maalin kunnossa. Olen iloinen Patrikin puolesta ja oli hyvä, että hän pääsi hyvään alkuun, koska itseluottamus on avainasia. Hän pystyy tekemään paljon tuhoja tässä liigassa. Koko joukkuetta on hauskaa katsoa.
  Winnipegin kaupungin avaimet
  Pari tuntia myöhemmin Selänne otti vastaan Winnipegin kaupungin avaimen pormestari Brian Bowmanilta hallissa pidetyssä juhlaseremoniassa.
  - Winnipeg on aina ollut tärkeä paikka minulle. Tulin tänne ensimmäisen kerran 18-vuotiaana nuorena poikana vuonna 1988 ja palasin Suomeen suorittamaan asevelvollisuuteni. Muistan aina fanit ja kuinka avosylin Winnipeg otti minut vastaan 1992, kun siirryin Jetsiin. Silloin en tiennyt. mitä odottaa, tai kuinka kauan uuteen kieleen, kaupunkiin, joukkuekavereihin ja erityyliseen jääkiekkoon totuttelemiseen menisi.
  - Tajusin kuitenkin aika nopeasti, että pärjäisin hyvin täällä.

Selänteen uskomatonta 76-maalin tulokaskautta 1992-93 ei unohdeta koskaan.
- Tapa, jolla kaikki ihmiset elivät sen ensimmäisen vuoden mukanani oli uskomatonta, sanoi Selänne.
- Koko kaupunki eli mukana, ja oli vaikea uskoa, miten innoissaan ihmiset olivat, meninpä sitten minne tahansa. He auttoivat minua erittäin paljon.
Pormestari Bowman ylisti neljä vuotta Winnipegissä pelannutta Selännettä myös hänen toimistaan kaukalon ulkopuolella.
- Hänellä oli aina aikaa faneille, nimikirjoituksille ja hyväntekeväisyystyölle. Hän on todellakin hieno pelin suurlähettiläs.
Jets-tähdellä oli myös aikaa ja energiaa pelata katulätkää naapureidensa ja heidän lastensa kanssa.
- Teemu on osa jääkiekon kansanperinnettä, joka yhdistää winnipegiläiset jääkiekon ystävät. Winnipegiläiset todella avasivat sydämensä Teemulle, kun hän muutti tänne, ja hän vastasi kaupungille samalla tavalla, Bowman sanoi.
Jets oli vähällä voittaa vuonna 1990
Ennen Selänteen aikaa Winnipeg Jets ja Edmonton Oilers kohtasivat 1980-luvulla pudotuspeleissä viisi kertaa ja Oilers voitti aina. Winnipegissä muistellaan mieluiten kevään 1990 ottelusarjaa, kun Jets laittoi nelinkertaisen Stanley Cup-joukkueen ahtaalle voitettuaan sitä ennen 19 pudotuspeliottelusta Oilersia vastaan vain yhden.
Kun Jets voitti kolmesta ensimmäisestä ottelusta kaksi, Winnipegin lehdistö alkoi kirjoittaa Oilersista dynastiana, joka ei koskaan ollut oppinut häviämään. Jetsin apuvalmentaja Alpo Suhonen kutsui Oilersia ylimieliseksi ja hämmentyneeksi ryhmäksi, joka oli täysin eksyksissä. Hän totesi kaikkien imperiumien päättyvän joskus. Lehtileikkeet tarjosivat paljon motivoivaa materiaalia Edmontonin pukuhuoneen seinälle.

Winnipegissä sarjan neljäs ottelu jäi alkuperäisen Jetsin fanien hienoimmaksi NHL-aikojen muistoksi. Puolustaja Dave Ellett teki voittomaalin toisella jatkoajalla ja sarja oli katkolla otteluvoitoin 3-1 Jetsin hyväksi ja Winnipeg Arenan yleisö pauhasi seisaallaan vielä pitkään ottelun jälkeen.
Edmonton Oilers vei kuitenkin sarjan 4-3. Jari Kurri teki yhden uransa kuuluisimmista maaleista kuudennen ottelun lopussa. Billy Ranford oli ottanut loukkaantuneen Grant Fuhrin paikan Edmontonin maalilla ja hänet palkittiin lopulta Conn Smythe -palkinnolla pudotuspelien parhaana pelaajana, kun Oilers voitti Stanley Cupin.
- Winnipegillä oli hyvä joukkue, muisteli Jari Kurri perjantaina. - He kärsivät pudotuspeleissä siitä, että joutuivat pelaamaan aina meitä vastaan.
Viimeinen tilaisuus nähdä maagiset pelaajat vielä yhdessä
1980-luvun Edmontonin ja Winnipegin pelaajat olivat maagisia pelaajia. He eivät ole ikivanhoja, mutta tänään saattaa silti olla viimeinen mahdollisuus nähdä heidät vielä kerran yhdessä jäällä.
Huomenna samaan kaukaloon astuvat Patrik Laine, Mark Scheifele ja Connor McDavid, NHL:n nykyisyys ja tulevaisuus.

• Kaikki nämä tapahtumat ovat hienoja, koska ne luovat siteen eilisen, nykyisen ja tulevaisuuden välille, Mark Messier sanoi.
  - On tärkeää pitää kiinni pelimme historiasta ja perinteistä, jotka ovat jo lähes sata vuotta vanhoja. Uusille ja nuorille pelaajille, ei pelkästään NHL:ssä, vaan myös ruohonjuuritasolla, on erittäin tärkeää ymmärtää NHL:n historia ja millaisia heitä ennen pelanneet hienot miehet olivat.
  Wayne Gretzkyn mielestä peli on hyvissä käsissä.
  - Elämä muuttuu. Pelaajat ovat nykyisin paljon parempia. He ovat loistavassa kunnossa, Gretzky sanoi Winnipegissä lauantaina.
  - Jääkiekko ja NHL ovat hyvällä mallilla.