Kirjaudu käyttäen NHL-tiliäsi:
  • Lähetä
  • Tai
  • Kirjaudu käyttäen Google
 

Nuoret maalivahdit sekoittavat pomojen pasmat

maanantai, 12.23.2013 / 6:39 ip. / NHL.com/fi - Parhaat palat

Kirjoittaja Sean Gentille - Sporting News

Jaa ystävillesi


Nuoret maalivahdit sekoittavat pomojen pasmat
Nuoret maalivahdit sekoittavat pomojen pasmat

Kymmenen vuotta oli tunnettu totuus, että hyvään maalivahtiin kannatti satsata, ja että hänelle kannatti maksaa. Jos joukkueeseen sai Patrick Royn, Dominik Hasekin tai Martin Brodeurin, heistä piti pitää kiinni. Tasan kolme ja puoli vuotta sitten tiedettiin yhtä varmasti, että oikeastaan oli fiksumpaa laittaa rahat muualle, koska Stanley Cupin pystyi voittamaan halvemmallakin veräjänvartijalla. Kuten Blackhawks maalissaan Antti Niemi.

Sitten kuitenkin Nashville teki Pekka Rinteen kanssa seitsemän miljoonan taalan vuosipalkan sopimuksen, Tuukka Rask seurasi perässä. Carey Price saa 6,5 miljoonaa kaudesta Montrealissa, Cam Ward 6,3 Carolinassa ja Roberto Luongo 5,33 miljoonaa aina vuoteen 2022 saakka.

Henrik Lundqvistin ensi kaudesta alkava sopimus on seitsenvuotinen ja vuosipalkka keskimäärin 8,5 miljoonaa taalaa.

Se on paljon rahaa yhdelle pelaajalle, vaikka maalivahti onkin joukkueen tärkein pelaaja. Erityisen paljon se on, jos rahalle ei saa vastinetta.

Los Angeles Kingsillä on käynyt tällä kaudella toisin. Kun Jonathan Quick - jonka keskipalkka vuoteen 2023 saakka on 5,8 miljoonaa dollaria - loukkaantui, Ben Scrivens hyppäsi tolppien väliin. Scrivens tuli Los Angelesiin Torontosta, mukanaan kaksivuotisen, 625 000 dollarin, viimeinen vuosi.

Ja Scrivens pelasi hyvin. Hän on nyt pelannut 13 ottelua alusta, ja Kings on hävinnyt niistä vain yhden. Sillä aikaa Kings nosti Martin Jonesin farmista ja antoi hänellekin tilaisuuden pelata. Kings voitti Jonesin ensimmäisen ottelun ja valmentaja Darryl Sutter antoi hänen jatkaa. Jones pelasi kaksi nollapeliä peräkkäin. Nyt Jones on pelannut kahdeksan ottelua, eikä Kings ole vielä hävinnyt hänen ollessa maalissa. (Scrivens pelasi välissä yhden ottelun, sen Kings hävisi).

Nyt onkin niin, että kolmesta Kings-vahdista Quickin tilastot näyttävät huonoimmilta.

New Yorkissa Rangers luottaa edelleen Lundqvistiin, jonka torjuntaprosentti 90,5 on NHL:n virallisella listalla sijalla 36, ja mukana ei ole edes esimerkiksi Jones, joka on pelannut vain kahdeksan ottelua.

Rangersin kakkosvahti Cam Talbot on pelannut yhdeksän ottelua, Lundqvist 27. Rangersin 17 voitosta Talbot on kuitenkin ollut nappaamassa seitsemää. Hänen torjuntaprosenttinsa on 93,6.

Juuri nyt Lundqvistilla on edellään jopa neljä ruotsalaisvahtia.

Lundqvistin aika New Yorkissa ei kuitenkaan ole ohi. Ja joskus torjuntaprosenteilla ei ole mitään merkitystä. New Jerseyssä esimerkiksi joukkue luottaa jälleen kerran Martin Brodeuriin, vaikka seurajohto hankki kesällä Cory Schneiderin Vancouverista ja vaikka Schneiderin tilastot näyttävät pääosin paremmilta kuin 41-vuotiaan veteraanin. Sekä hänen päästettyjen maalien keskiarvonsa (2,03 - 2,38) että torjuntaprosenttinsa (91,5 - 90,2) ovat parempia.

On kuitenkin yksi kategoria, jossa Brodeur vetää pidemmän korren: voittojen määrä. Devils on voittanut 11 ottelua, kun maalissa on ollut Brodeur ja vain neljä, kun tolppien välissä on ollut Schneider.

Joskus vanhassa on vara parempi, ja kallein on paras. Ja toisinaan sitten taas ei.